Selvitys: Kouluihin tehty julkinen taide keskittyy Helsinkiin – “Taidekasvatuksen näkökulmasta kehitys ei ole terve”

Julkiseen taiteeseen erikoistunut taidekollektiivi Upeart selvitti, miten paljon isojen kaupunkien ja pienten paikkakuntien julkisen taiteen projektien määrät eroavat toisistaan lasten ja nuorten kasvuympäristöissä. Yksityisen rahan rooli kasvaa julkisen taiteen hankinnassa.

Lasten ja nuorten kasvuympäristöihin hankittu julkinen taide keskittyy isoihin kaupunkeihin, erityisesti Helsinkiin, selviää julkiseen taiteeseen erikoistuneen taidekollektiivin Upeartin tekemästä selvityksestä.

Vuosien 2015–2024 aikavälillä esimerkiksi Helsingissä on hankittu taidetta yhteensä 69 kouluun, ammattioppilaitokseen ja päiväkotiin niiden rakentamisvaiheessa. Ero pienempien kuntien ja kaupunkien tilanteeseen on merkittävä, sillä samassa ajassa 68:ssa 5 000–10 000 asukkaan kunnassa tai kaupungissa taidetta on tehty yhteensä 18 oppilaitokseen ja päiväkotiin.

Taidehankintojen määrä oli muissa suurissa suomalaiskaupungeissa pienempi kuin Helsingissä. Selvityksen mukaan esimerkiksi Oulussa julkista taidetta on tehty seitsemään ja Tampereella kymmeneen kouluun, ammattioppilaitokseen ja päiväkotiin.

Selvityksen tekijä, Upeartin taidekoordinaattori Yiorgos Slunga pitää Helsingin ja muun Suomen välistä eroa taidehankintojen määrässä isona. Slungan mukaan hankintoihin vaikuttavat erityisesti prosenttiperiaatteen puuttuminen, poliittinen päätöksenteko ja kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset. Prosenttiperiaatteen mukaan rakennusten rakennuskustannuksista yksi prosentti budjetoidaan julkisen taiteen hankkimiseen tai taiteelliseen suunnitteluun. Periaatetta noudattavat useat kaupungit ja kunnat. Slunga huomauttaa, että pienille paikkakunnille tehdystä 18 taideprojektista kahdeksaa on rahoitettu kuntien lisäksi myös Taide- ja kulttuuriviraston (Kuvi, ent. Taike) avustuksilla.

Kuvin mukaan julkisen talouden tilanne vaikuttaa taiteilijoiden saamien toimeksiantojen määrään. Koska taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus on vähentynyt, yksityisen rahoituksen rooli ja tärkeys on kasvanut oppimisympäristöjen taidehankintojen parissa. Kuvin lisäksi myös yksityiset säätiöt ovat rahoittaneet julkisen taiteen toteuttamista pienemmillä paikkakunnilla.

“Julkisen taiteen tekemiseen vaikuttavat monet asiat, kuten yleiset leikkaukset ja rakentamisen tämänhetkinen alakulo. Selvityksen tulos osoittaa, että julkisen taiteen hankinnat kasvuympäristöissä keskittyvät isompiin kaupunkeihin. Taidekasvatuksen näkökulmasta kehitys ei ole terve, vaan se tekee pienempien paikkakuntien kouluista eriarvoisia ja tietynlaisia taide-erämaita. Positiivinen ilmiö on, että yksityiset yritykset ovat alkaneet rahoittaa julkista taidetta, mutta yritysten rahoittama julkinen taide on vielä suhteellisen harvinaista”, Slunga kertoo.

Yksityinen rahoitus on tervetullutta

Suomessa toimiva kansainvälinen energiayhtiö Neoen on hankkinut julkista taidetta muun muassa omiin tuulivoimapuistoihinsa ja paikkakunnille, joissa sillä on toimintaa. Tuoreena esimerkkinä Neoen on rahoittanut Keski-Pohjanmaalle Kannuksen Raasakan koulun julkisivuun tehdyn Rauha-nimisen tilallisen taideteoksen. Rauha-teoksen suunnitteli ja teki kuvataiteilija Laura Lehtinen. Aiemmin Neoen on hankkinut julkista taidetta muun muassa Mutkalammen tuulivoimapuistoon. Neoen Suomen maajohtajan Jerri Loikkasen mukaan taiteen ja yhteisöjen tukeminen perustuu yhtiön arvoihin.

“Neoen haluaa edistää hyvinvointia niissä yhteisöissä, joiden parissa se toimii. Julkinen taide on erityisen hyvä tapa elävöittää ympäristöjä ja lisätä alueen viihtyisyyttä. Idea muraalimaalauksesta tuli kaupunginjohtaja Jussi Niinistöltä ja paikaksi valikoitui Raasakan koulu. Olemme iloisia siitä, miten hyvin tämä ja aiemmat tilaamamme julkiset taideteokset on otettu paikallisten keskuudessa vastaan”, Loikkanen toteaa.

Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö pitää yritysten tukea tärkeänä. Hänen mukaansa julkinen taide tuo yritykset lähemmäksi paikallista yhteisöä.

"Julkinen taide elävöittää elinympäristöjämme. Tämä on erityisen tärkeää lasten ja nuorten oppimisympäristöjen tapauksessa. Raasakan koulun Rauha-taideteos on loistava esimerkki ympäristöönsä istuvasta harmonisesta taidekokonaisuudesta. Koska koulun oppilaat olivat mukana teoksen suunnittelussa, kyse oli myös ainutlaatuisesta kokemuksesta oppilaille”, Niinistö sanoo.

Lisätietoja: