Blogikirjoitus: Haluammeko olla kliinisen lääketutkimuksen mallimaa?

Useimpien haavena on, että Suomesta tulee kliinisten lääketutkimusten mallimaa. Oikeastaan silloin ei voida enää edes puhua kliinisistä lääketutkimuksista, vaan pikemminkin kohdennetun datan keräämisesta ajantasaisesti. Esimerkkinä tästä toimii tulevaisuuden syöpätutkimus. Terveydenhuollon tietokantojen toimivuus, kansallisen biopankin kattavuus ja yksilöiden luottamus terveydenhuoltoon on nostanut meidät innovatiivisten hoitojen kärkimaaksi.

Yksilöllinen, kohdennettu hoito potilaalle tulee olemaan Suomen valtti. FIMM:in rakentaman molekyylipankin ja biopankkidatan yhdistelmä poistaa lähes kokonaan turhat hoidot. Tähän tietoon perustuen Suomen väestö on sekä tutkimuskohortti että se tutkimusmenetelmä, jolla kohortista löydetään oikeat potilaat. Seurannat ovat ajantasaisia eikä tiukkoja poissulkukriteereitä tutkimuksissa enää ole.

Nykyhetken ja tulevaisuuden kliininen lääketutkimus tarvitsee resursseja

Palataan haaveista nykyhetkeen. Suomella on pitkät perinteet laadukkaan kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen tekemisessä. Jos tuo perintö pääsee rapistumaan, osaaminen heikkenee. Jos osaaminen heikkenee tai tutkimuksen perimätieto häviää, vie sen henkiin herättäminen aikaa ja rahaa. Viime vuosina terveydenhuollon resurssit ovat niukentuneet niin, että tutkimuksia tehdään yhä vähemmän. Perinteet säilyttämällä ja niitä kehittämällä voimme nousta kliinisen lääketutkimuksen mallimaaksi.

Resurssien heikkeneminen on sääli monelta kannalta: Potilas ei ehkä saa sairauteensa uusinta hoitoa eikä lääkäreillä ole enää mahdollisuutta pysyä tutkimusten kautta kiinni erikoisalansa uusimassa tiedossa. Suomalainen yhteiskunta jää vaille tutkimuslääkkeiden aikaansaamaa säästöä lääke- ja lääkärikäyntikustannuksissa, unohtamatta tutkimuksen mukanaan tuomia työpaikkoja.

Kilpailijamme ovat huomanneet yhteistyön välttämättömyyden

Ajatellaan vielä hetki esimerkkiä tulevaisuuden syöpätutkimuksesta. Syövästä on tullut krooninen sairaus, jota hoidetaan yksilöllisesti. Hoito kohdennetaan tarkasti syövän geneettisten ominaisuuksien mukaan. Olisi hienoa, että Suomi voisi olla se maa, joka tämän mahdollisuuden ensimmäisenä oivalsi. Olisi mahtavaa olla mukana rakentamassa uutta mallia, jossa lääketeollisuus kulkee potilaan ja tutkijan mukana.

Suomen kanssa lääketieteellisistä tutkimuksista kilpailevissa maissa on herätty tutkimustoiminnan säilyttämisen tärkeyteen. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska kehittävät mallia, jossa mahdollistetaan yliopistojen, yritysten ja terveydenhuollon yhteiset tutkimushankkeet. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä riittävä resursointi vievät kehitystyötä eteenpäin.

- Martta Ranta, Head of Medical Reaearch

Teksti on ilmestynyt aiemmin Lääketeollisuus ry:n blogissa