Skip to main content

GTCI-tutkimuksen keskeiset tulokset 2017

Uutinen   •   Tammi 16, 2017 09:45 EET

GTCI-tutkimus mittaa, miten maat kasvattavat ja houkuttelevat huippuosaajia ja pitävät heistä kiinni, tarjoten päätöksentekijöille työkaluja strategioiden kehittämiseen maiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tämän neljännen GTCI-tutkimuksen teemana on Taidot ja teknologia: Työn tulevaisuuden muokkaaminen (Talent and Technology: Shaping the Future of Work).

Haaste

Tekninen kehitys on yksi aikamme järistyttävimmistä muutoksista, joka vaikuttaa työskentelytapoihimme:

  • Vaikka lähes 200 miljoonaa ihmistä on työttömänä maailmassa, monien alojen rutiinityöt ja toimistotyöt ovat vaarassa
  • Tutkimuksen mukaan tekniikka kuitenkin stimuloi talouskasvua parantamalla tuottavuutta ja alentamalla kustannuksia
  • Teknologia luo uusia työpaikkoja ja ammatteja
  • Ongelma on uusien työpaikkojen edellyttämissä uusissa taidoissa, jotka eivät vielä ole käytettävissä: teknisten taitojen rinnalla ihmissuhde- ja projektiosaaminen

Ratkaisu

  • Osaaminen – ei kauppa tai pääoma – on tehokkain tapa muuttaa taloutta
  • Ihmisten kasvattaminen, joilla on oikeat taidot, ei ole koskaan ollut tärkeämpää.
  • Teknologinen osaaminen sekä ihmissuhdetaidot täytyy opettaa varhain – elinikäinen oppiminen on välttämätöntä
  • Koulutus- ja työllisyyspolitiikka mahdollistavat onnistuneen digitaalisen muutoksen.

Vuoden 2017 GTCI-raportissa perehdytään siihen, miten teknologinen kehitys vaikuttaa osaajien kilpailukykyyn. Vaikka koneet jatkossakin syrjäyttävät ihmisiä kaikilla aloilla, teknologian kehittyminen luo myös uusia mahdollisuuksia. Ihmisten ja organisaatioiden täytyy sopeutua työympäristöön, jossa teknologinen osaaminen, vuorovaikutustaidot, joustavuus ja yhteistyö ovat avaimet menestykseen, ja jossa horisontaaliset verkostot korvaavat hierarkiarakenteet uutena johtamisen muotona. Valtiovallan ja liike-elämän edustajien tulee työskennellä yhdessä tarkoitukseen soveltuvien koulutusjärjestelmien ja työmarkkinapolitiikan rakentamiseksi.

Sveitsi ja Singapore ovat GTCI 2017 -tutkimuksessa kärkisijoilla, ja neljä Pohjoismaata kymmenen ensimmäisen joukossa (Ruotsi, Tanska, Suomi ja Norja). Iso-Britannia on 3. sijalla ja Yhdysvallat 4. sijalla.

Global Talent Competitiveness Index 2017 -sijoitukset: Top 10 maata

1 Sveitsi 6 Australia
2 Singapore 7 Luxemburg
3 Iso-Britannia 8 Tanska
4 Yhdysvallat 9 Suomi
5 Ruotsi 10 Norja


Hyvin sijoittuneilla mailla on yhteisiä piirteitä, kuten markkinoiden tarpeisiin vastaava koulutusjärjestelmä ja joustavuutta, liikkuvuutta ja yrittäjyyttä tukeva työllisyyspolitiikka sekä liike-elämän ja valtiovallan sidosryhmien jatkuva yhteistyö. 

Alain Dehaze, Adecco Groupin toimitusjohtaja, toteaa: ”Kaikkein eniten työelämäämme ja vapaa-aikaamme järisyttävät muutokset johtuvat automaation ja tekoälyn nopeasta kehityksestä. Muutos tulee olemaan vaikea, joten hallitusten ja liike-elämän tulee tarttua toimeen. Koulutusjärjestelmiä pitää muuttaa pikaisesti niin, että ne tarjoavat oikeanlaista teknistä ja sosiaalista osaamista, sekä kykyä sopeutua muutokseen. Kun urapolku moninaistuu, työntekijöiden tulee tehostaa työllistymistään sitoutumalla elinikäiseen oppimiseen. Samalla työelämän käytännöissä tulee yhdistää sosiaaliturva työnantajien toiveeseen joustavuudesta. Vain yhdessä toimimalla voimme vastata haasteisiin, vapauttaa työnteon voiman ja menestyä paremmin.”

GCTCI-raportti perehtyy kaupunkien rooliin kykymagneetteina

Menestyksekäs muodonmuutos tapahtuu todennäköisimmin paikoissa, joissa on vahvat ekosysteemit, kaupungit ja alueet näyttävät tietä huippuosaajien houkuttelemisessa. Niiden taloudellinen itsenäisyys ja talouskasvu ovat yleensä korkeammalla tasolla kuin maat, joissa ne sijaitsevat, ne pystyvät keskittymään elämänlaadun parantamiseen ja niillä on usein ketterämmät päätöksentekoprosessit ja innovatiiviset brändäyskyvyt. Tutkiakseen tarkemmin dynamiikkaa, jonka ansiosta kaupungit muuttuvat kykymagneeteiksi, julkaistiin tänä vuonna ensimmäisen kerran Global Cities Talent Competitiveness Index (GCTCI) -raportti.

Ensimmäisessä GCTCI-tutkimuksessa on mukana 46 kaupunkia, joista ensimmäiseksi sijoittui Kööpenhamina ja seuraavina Zürich ja Helsinki. Kärkikymmenikköön sijoittuu kaksi amerikkalaista kaupunkia, San Francisco 4. ja Los Angeles 8. sijalla. Sydney ja Singapore, jotka sijoittuivat järjestyksessä 12. ja 19. sijoille, johtavat Aasian ja Tyynenmeren alueella. Vaikka kaupunkien kykyä houkutella huippuosaajia mitattiin eri lailla mittareilla, kaikissa kärkikymmenikön kaupungeissa yhdistyvät korkea elintaso, hyvät yhteydet sekä hyvät mahdollisuudet kansainväliselle ilmapiirille ja työurille.

Global Cities Talent Competitiveness Index 2017 -sijoitukset: Kärkikymmenikkö

1 Kööpenhamina 6 Madrid
2 Zürich 7 Pariisi
3 Helsinki 8 Los Angeles
4 San Francisco 9 Eindhoven
5 Göteborg 10 Dublin

Bruno Lanvin, GCTCI-raportin kirjoittaja, korostaa, että ”Vaikka ensimmäisen kerran tänä vuonna julkaistu GCTCI-raportti tulee epäilemättä läpikäymään merkittäviä parannuksia tulevina vuosina, se tarjoaa jo nyt hyvän kuvan maailmasta, jossa osaajat liikkuvat ei vain maasta toiseen vaan myös kaupungista kaupunkiin, usein kansallisten rajojen yli. Kaupungeista on siten tulossa globaaleja toimijoita kilpailussa huippuosaajista; alustavat GCTCI-sijoitukset osoittavat, että vaikka San Franciscon, Madridin tai Pariisin kaltaiset suurkaupungit ovat kärkisijoilla, myös pienemmät kaupungit, kuten Kööpenhamina, Zürich, Göteborg ja Dublin ovat varteenotettavia kilpailijoita. Ne ovat kaupunkeja, joista osaajat löytävät erinomaisia uramahdollisuuksia, korkean elintason itselleen sekä perheilleen sekä hyvät yhteydet (tietoliikenne ja kulkuvälineet).”

Analysoimalla tutkimuksessa mukana olevia maita esiin nousi useita malleja ja trendejä:

  • Teknologia ja verkostoituminen muuttavat työn luonnetta: demografisten, taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden ohella ne edistävät itsenäisemmän ja hajanaisemman työvoiman kasvua. Joustavuus on aikamme avainsana, kun siirrymme perinteisestä (kuukausipalkatusta) työllisyydestä työympäristöön, jossa 30 % Yhdysvaltojen ja Euroopan työväestöstä on vapaita toimijoita.
  • Meidän tulee nähdä automaatiota pidemmälle: kyse ei ole vain teknologiasta. Yhteiskuntamme, organisaatiomme, työuramme, koulutuksemme ja työllisyytemme läpikäyvät parhaillaan perusteellista muodonmuutosta. Organisaatioista tulee matalampia ja verkostoituneempia, tulokset ja yhteistyö ovat auktoriteetteja ja valtarakenteita tärkeämpiä, ja urapolut moninaistuvat.
  • Teknologiset taidot YHDESSÄ yhteistyö-/projektitaitojen kanssa ovat tärkeitä uusien osaajien ominaisuuksia, sillä innovaatio yhä kasvavassa määrin juontaa juurensa yhteistyöstä. Koska maailma, jossa elämme, on niin ennalta arvaamaton, nuoria tulee voimaannuttaa oppia ”oppimaan” luovuuden, ongelmanratkaisun ja vuorovaikutustaitojen lisäksi. Opetussuunnitelmien tulee sisältää kokemuksellisia ja projektilähtöisiä lähestymistapoja sekä työhön perustuvia harjoittelumahdollisuuksia, kuten harjoittelijaohjelmat. Lisäksi urapolkujen moninaistumisen myötä elinikäinen oppiminen on ehdoton edellytys.

  • Koulutus- ja työmarkkinapolitiikka ovat avainasemassa muutoksessa: yhteistyö valtiovallan, liike-elämän ja koulutusinstituutioiden välillä on äärimmäisen tärkeää koulutusjärjestelmän nopean muutoksen takaamiseksi sekä sellaisen työllisyyspolitiikan suunnittelemiseksi, missä yhdistyvät joustavuus ja sosiaaliturva.
  • Ensimmäinen (beta) versio GCTCI-raportista tarjoaa epätavallisen kuvan siitä, miten kaupungit kilpailevat huippuosaajista: GCTCI-tutkimuksen kärjessä olevien kaupunkien joukossa on paljon pieniä kaupunkeja (7/10 niistä on alle 400 000 asukkaan kaupunkeja); parhaiten suoriutuneissa kaupungeissa yhdistyvät eri maailmojen parhaat puolet (korkea elintaso yhdistettynä kansainväliseen ilmapiiriin ja kansainvälisten työurien mahdollisuuteen). Lisäksi kärkiviisikossa on huomattava määrä pohjoismaisia kaupunkeja (3), jotka ovat hyötyneet yhtenäisistä strategioista huippuosaajien houkuttelemiseksi ja heidän kiinni pitämisekseen.

Seuraa GTCI-keskustelua verkossa:

#GTCI

@adeccofinland
@adeccogroup

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti