Artikkeli: Tutkija: Nuoret hallitsevat sosiaalisen kieliopin

Nuorten äidinkielen osaaminen on puhuttanut paljon ja nettikeskusteluita ja pikaviestintää on syytetty kielitaidon rapauttamisesta. Totuus ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen, sillä perinteisen kieliopin rinnalle on noussut entistä vahvemmin kielenkäytön tilannetaju – ja sen nuoret hallitsevat.

Nuorten äidinkielen osaamiseen on tullut pieni kuoppa. Tätä mieltä on suomen kielen tutkija ja opettaja Lari Kotilainen, joka myös kirjoittaa Suomensuojelija-blogia. Hän ei kuitenkaan pidä sitä isona ongelmana ainakaan vielä.

- Haasteena on se, että nuorten pitäisi lukea enemmän yleiskielistä tekstiä, Kotilainen sanoo.

Äidinkielen hyvä osaaminen ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan kielioppia tai yhdyssanoja, vaan myös kielen käyttämistä eri tilanteissa. Kielikellon päätoimittajana toimiva tutkija Riitta Eronen Kotimaisten kielten keskuksesta pitää nuorten kielitaitoa monimuotoisena.

- Eri kirjoitustilanteita ja tekstilajeja on paljon. Hyvää kielitaitoahan on se, että hallitsee eri tyylit: tarvittaessa asiallista kieltä tai lyhenteitä ja vitsailua hymiöiden kera tai ilman. Tarvitaan sosiaalista kielioppia, Eronen toteaa.

Nuoret tuntevat eri tekstityylejä

Kieltä oppii mallista eli pääasiassa lukemalla. Tämä näkyy erityisen hyvin nuorten kielitaidossa.

- Nuoret näyttävät lukevan paljon blogeja ja kolumneja, sillä niiden jutustelevasta tyylistä  näkyy vaikutteita esimerkiksi monissa ylioppilaskirjoitusten teksteissä. Yleisesti ottaen nuoret kirjoittavat ja hallitsevat eri tekstityylejä, mistä kertoo muun muassa fanifiktion suosio, Riitta Eronen sanoo.

Fanifiktiolla tarkoitetaan fanien tuottamaa kuvitteellista tekstiä, jonka lähtökohtana on esimerkiksi jokin tv-sarja, elokuva tai kirja.

Riitta Erosen resepti kielitaidon parantamiseen on yksinkertainen: nuoria kannattaa yhä uudelleen ohjata lukemaan painettua sanaa eli lehtiä ja kaunokirjallisuutta. Esimerkiksi aikakauslehtien kieltä Eronen pitää hyvänä ja muistuttaa, että myös lehdet tarjoavat eri genrejä, joissa kieli vaihtelee.

- Kyse on motivaatiosta, sillä kun teksti on tarpeeksi kiinnostavaa, sitä halutaan lukea. Suomeksi tuotettujen tekstien houkuttelevuutta kannattaisi pohtia: miten sitä voitaisiin lisätä?

Koulu ohjaa aktiiviseksi lukijaksi

Aikakauslehtiä käytetään kouluissa mediaopetuksessa, jossa nuoret oppivat muun muassa tiedonhallintataitoja median sisältöjen kriittistä tarkastelua. Niitä hyödynnetään kouluissa pitkään eri oppiaineissa, sillä sama lehti voi toimia materiaalina niin äidinkielen, kuvaamataidon kuin kotitalouden tunneilla. Nuoret oppivat itsekin tuottamaan aktiivisesti tekstiä ja tekemään esimerkiksi omia aikakauslehtiä.

- Tällä hetkellä ongelmana on muun muassa se, että nuoret eivät pysty perustelemaan asioita vaan argumentointi on hukassa, sanoo suomen kielen tutkija Lari Kotilainen.

Aikakauslehtien pitemmät artikkelit syventävät myös asioiden välisiä yhteyksiä, syitä ja seurauksia, jotka jäävät usein pois verkon lyhyistä uutisista.

Suomessa ilmestyy eniten aikakauslehtiä maailmassa asukasmäärään verrattuna. Kansallisen Mediatutkimuksen selvityksen mukaan yli 80 prosenttia 12–17-vuotiaista lukee vielä painettuja aikakauslehtiä. Digitaalisten lehtien lukeminen lisääntyy tämän jälkeen, mutta painetun lehden osuus lukemisessa kasvaa taas yli kolmekymppisillä.

Faktaa:

- 12-17-vuotiaiden tyttöjen eniten lukemat aikakauslehdet Suomessa: Demi, Aku Ankka, Pirkka, Miss Mix, Cosmopolitan, Yhteishyvä, 7 päivää, Suuri Käsityö, Koiramme, MeNaiset.

- 12-17-vuotiaiden poikien eniten lukemat aikakauslehdet Suomessa: Aku Ankka, Pirkka, Tekniikan Maailma, Pelaaja, Jääkiekkolehti, Metsästys ja Kalastus, 7 päivää, GTi-Magazine, MB (Mikrobitti), Jahti, Tuulilasi.

Lähde: Levikintarkastus, KMT Lukija S2012/K2013

Lisätietoja:

Heli Häivälä
Viestintäpäällikkö
Aikakausmedia
p. 050 529 4499

http://www.aikakauslehdet.fi/opetus/