Arvaamaton arki

Yksin asuva nainen teki kotona reilusti ruokaa, jotta siitä riittäisi kahdelle illalle. Hän söi puolet ruoasta ja laittoi loput jääkaappiin odottamaan seuraavaa iltaa, vaikka ruoka ei ollut hänen mielestään kovin onnistunut. Seuraavana iltana hän spontaanisti päättikin mennä ystävänsä kanssa ulos syömään, joten kotiruoka jäi syömättä.

Monet meistä elävät kiireistä ja erilaisten vastuiden täyttämää elämää. On huolehdittava muiden perheenjäsenten tarpeista, omista harrastuksista ja käytävä töissä tai opiskeltava. Arkisin ruoan ostaminen onkin melko rutinoitunutta toimintaa, joka hoidetaan muiden velvollisuuksien lomassa. Ostoskori täyttyy usein samoista, tutuista ja hyviksi todetuista tuotteista ilman sen suurempaa pohdintaa.

Pitkän työpäivän jälkeen kaupassa asioidessa voi olla vaikea muistaa, mitä kaikkia elintarvikkeita kotona jo on – tai miten paljon niitä on. Tällöin elintarvikkeita saatetaan ostaa varmuuden vuoksi, sillä puuttuvan tuotteen hakeminen vaatii vaivaa ja aikaa. Kotiin ostetaan enemmän ruokaa kuin mille keksitään käyttöä. Tämä onkin yksi keskeisimmistä syistä, mikä johtaa ruokahävikin muodostumiseen: ruokaa ostetaan yksinkertaisesti enemmän kuin sitä ehditään kuluttaa.

Varmuuden vuoksi ostettujen tuotteiden tai niin sanottujen ”tuplaostosten” tekeminen ei itsessään johda ruokahävikin syntymiseen. Kuitenkin aiemmin ostettu elintarvike jää usein käyttämättä, jos kotiin ostetaan vahingossa tai tarkoituksella toinen samanlainen tuote. Etenkin tuoreet hedelmät ja leivät ovat usein vanhoja houkuttelevampia. Uuden ostaminen antaa myös perustellun syyn vanhan poisheittämiselle, sillä tuoreemman elintarvikkeen käyttämistä ei haluta vaarantaa. Esimerkiksi kotona oleva sipuli voi joutua biojäteastiaan uuden, hyväkuntoisen sipulin tieltä. Vihannekset ja hedelmät muodostavatkin jopa kolmanneksen kotitalouksissa syntyvästä hävikistä. Joidenkin arvioiden mukaan joka kahdestoista peruna, hedelmä ja leipä päätyy jäteastiaan.

Vakiintuneet ostosrutiinit eivät ole aina hyvä yhdistelmä arvaamattoman arjen kanssa. Yllättävät suunnitelmien muutokset ja kiireinen arki voivatkin vaikuttaa kotitaloudessa syntyvän ruokahävikin määrään. Arjen tiimellyksessä ruokahävikin vähentäminen ei välttämättä ole aina ensimmäinen asia mielessä, vaikka siihen pyrkisikin kiinnittämään huomiota. Tämän vuoksi ruokahävikin syntymistä ei tule tarkastella vain tietoisten päätösten tuloksena, sillä monet arkiset asiat vaikuttavat siihen epäsuorasti. Välillä arki yllättää, mutta rikkomalla rutiinit kaupassa ja jättämällä tuplaostokset hyllyyn voi hävikkiä yrittää välttää.

Teksti: Roosa Luukkanen

Roosa Luukkanen on Kuluttajaekonomian opiskelija Helsingin yliopistosta, joka on opinnoissaan ollut erityisesti kiinnostunut kulutuksen ympäristö- ja hyvinvointivaikutuksista. Hänen pro gradu -tutkielmansa Ruokahävikin synty kotitalouksien arjessa – huolenpitoa, unohtumista ja ennakoimattomuutta valmistui syksyllä 2017. Blogeissa käytetyt esimerkit ovat otteita hänen aineistostaan. Roosa bloggaa Apetitin verkkosivuilla hävikistä vuoden 2018 aikana kuusi kertaa. Kasvisten käytön lisäämisen lisäksi Apetit kannustaa kiinnittämään huomiota kotitalouden ruokahävikkiin.