Paasto tuo hyvän olon

Yle Teemalla tammikuun puolivälissä esitetty tiededokumentti nimeltä  Paastoaminen esitti liudan tutkimustuloksia ja faktaa paaston hyödyllisyydestä erilaisten sairauksien hoitamisessa ja lievittämisessä. Silti paastoamista ei mielletä monessakaan maassa sairauden hoidoksi.

Hyvinvointia yksinkertaisella tavalla

Suomessa paastoamista ei tunnusteta sairauden hoitomuodoksi, vaikka monet ovat saaneet paastosta apua erilaisiin terveysvaivoihinsa. Esimerkiksi Saksassa ja Venäjällä voi paastota ohjatusti lääkärin valvonnassa. Mehupaastot ovat yleisiä Suomessakin, vaikka ohjattua paastoamista ei ainakaan suuremmassa määrin ole tarjolla.

Useimmat ihmiset kokevat paaston lisäävän hyvinvointiaan, ja tämän vuoksi paasto on monelle 1-2 kertaa vuodessa toteutettava traditio. Mehupaasto onkin oivallinen tapa paastota turvallisesti kotioloissa. Vesipaastoa ei suositella muuten kuin lääkärin valvonnassa.

On tutkittu, että paasto vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin. Paasto myös tervehdyttää suolistobakteerikantaa. Nestemäisen ravinnon ansiosta suolisto on lepotilassa, jolloin limakalvotkin uudistuvat. Paaston myötä ihon kunto paranee, energia lisääntyy ja kaikki aistimukset voimistuvat. Mehupaasto on monelle askel terveellisempään elämään. Paasto toimii hyvänä ponnahduslautana kohti terveellisiä elämäntapoja ja painonpudotusta. Paaston jälkeen on motivoituneempi syömään kevyemmin ja terveellisemmin sekä liikkumaan enemmän, jolloin painokin pysyy hallinnassa.

Paasto terveellistää elämäntapoja

Paasto tuo lisää energiaa ja keventää oloa. Ohjatun mehupaaston terveysvaikutuksista Tampereen yliopistossa 1996 väitellyt terveydenhuollon tohtori Helena Frankberg-Lakkala totesi paaston toimivan ennen muuta elämäntapojen terveellistäjänä. Paasto auttaa keventämään ruokavaliota ja se voi auttaa pääsemään tai ainakin vähentämään tupakointia ja liiallista kahvinjuontia. Ohjatut paastot kiinnittävät huomiota myös säännölliseen terveysliikuntaan. Tutkimuksessa kävi ilmi lisäksi mehupaaston suotuisa vaikutus veren rasvoihin, joskin arvot palautuvat suhteellisen nopeasti entisille tasoille, jollei ravintotottumuksia muuteta pysyvästi. Nämä tulokset olivat samansuuntaisia kuin uudemmissa amerikkalaistutkimuksissa.

Lähde: Terveyttä ja hyvää oloa paastolla, Frankberg-Lakkala Helena. Taju 1999.

Kenelle paasto sopii?

Paasto sopii terveille aikuisille. Ensimmäinen paasto voi olla korkeintaan viikon mittainen. Paastoa ei suositella raskaana oleville eikä imettäjille, toipilaille eikä alhaisesta verenpaineesta kärsiville. Neuvottele aina ennen paastoa lääkärin kanssa, jos sinulla on jokin lääkitys. Lääkityksen kanssa paastotessa on hyvä olla jatkuvassa lääkärin seurannassa.

Alfred Vogel – paaston uranuurtaja

Vogelin perustaja Alfred Vogel puhui paastosta jo vuonna 1952 julkaisemassaan Luonto Paras Lääkitsijä -kirjassa. Hän oli suositellut paastoa omille potilailleen hyvin myönteisin tuloksin. Vogel viittaa kirjassaan aikaan ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin elettiin paljon luonnonmukaisemmin kuin nykyisin. Tilastojen mukaan kehittyneissä maissa kuoli tuolloin yksi kolmestakymmenestä ihmisestä syöpään tai sydäninfarktiin. Tämä johtunee nimenomaan ravintotottumuksista. Entisten aikojen yksinkertaiset tarpeet ovat saaneet väistyä nykyajan lisääntyneiden vaatimusten tieltä. Valkuaisaineiden ja arvottomien hiilihydraattien (puhdistettu sokeri ja valkoiset jauhot) syönti on lisääntynyt samalla kun elintarvikkeiden jalostus on arkipäivää, mikä lisää ongelmia. Paastolle on siis todella kysyntää.

Mehupaasto on meillä Suomessakin tuttu ja turvalliseksi todettu paastomuoto. Mehupaasto ei rasita elimistöä niin paljon kuin vesipaasto, ja mehupaaston voi tehdä usein ilman lääkärin valvontaa (jos on perusterve eikä ole lääkityksiä). Mehupaaston aikana juodaan hedelmä- ja kasvismehuja. Niitä juomalla välttyy kovalta näläntunteelta ja ne edistävät elimistön puhdistumista. Mehuja juodaan 1-1,5 litraa päivässä. Paastoaminen mehujen kanssa on helpompaa, ja keho saa tarvitsemiansa ravinteita.

Siirtymävaihe on tärkeä osa paastoa. Sekaravinnon syöjä ei saa aloittaa mehupaastoa ilman siirtymävaihetta, jonka aikana on syötävä kevyesti ja niukasti valkuaisaineita sisältävää, mielellään kasvisruokaa. Paasto kestää yleensä muutamasta päivästä viikkoon. Paaston jälkeen siirrytään ensin varovasti kevyeen ruokaan, jonka jälkeen vähitellen tavalliseen ruokavalioon – joskin monet kokevat paaston muuttavan ruokailutottumuksia kevyempään, terveellisempään suuntaan. Paaston aikana on vältettävä ruumiillista rasitusta. On käytettävä järkeä, ja lopetettava paasto, mikäli jotain poikkeavaa ilmenee.

Viikottainen mehupäivä

Jos pitkälle paastolle ryhtyminen mietityttää, viikottainen mehupäivä voi olla sopiva vaihtoehto. Tällöin juodaan aamulla hedelmämehua ja puolen päivän aikaan kasvismehua jne. Kun paastoaa päivän viikossa, saavat maksa, munuaiset ja suolisto viikottaisen lepopäivänsä. Vogelilla on edelleen markkinoilla Alfred Vogelin ajatusten mukaan koottu paastopaketti.

Riikka Hollo