​Kiertotaloudessa merkittävä mahdollisuus suomalaisyrityksille

Maailma menettää luonnonvarojaan joka hetki ja kestävä kehitys on globaali haaste. Olisiko kiertotalous vastaus resurssivajeen, liiketoiminnan kannattavuuden ja kestävän kehityksen haasteeseen? Voisiko kiertotalous tuoda yrityksille uutta liiketoimintaa ja tulosta?

Kiertotalous vie meidät perusasioiden äärelle ja samalla huimasti eteenpäin. Se on talousmalli, jossa yritykset kehittävät tapoja hankkia ja käyttää uudelleen jo kertaalleen hyödynnettyjä materiaaleja. Kiertotalous ei tarkoita vain jätteen tehokkaampaa hyödyntämistä vaan koko liiketoiminnan dynamiikan perinpohjaista uudistamista tuotteiden ja palveluiden suunnittelusta lähtien. Tämän mallin mukaan yritys ei välttämättä enää myy renkaita autoihin vaan ajokilometrejä asiakkailleen. Parhaimmillaan kiertotalous uudistaakin yritysten liiketoimintaa ja ansaintalogiikkaa.

Yrityksiä ajaa kiertotalouteen monet tekijät: materiaalikustannukset ovat nousseet, yhteiskunnan arvot ja lainsäädännön vaatimukset muuttuvat ja kiertotalous tuo ympäristöhyötyjä sekä mahdollisesti myös toimitusvarmuutta. Sitra on arvioinut, että kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintään 1,5 - 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin ja globaalien markkinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa.

Kiertotalouden toteutuminen vaatii innovointia kaikilta – niin yrityksiltä, julkiselta sektorilta, yhteisöiltä kuin yliopistoilta. Vertasimme syksyn aikana, miten kansainväliset ja suomalaiset yritykset innovoivat kiertotalouden ympärillä. Tutkimus vahvisti sen, että suomalaisilla yrityksillä on kiertotalouden myötä käsissään merkittävä hyödyntämätön potentiaali.

Kiertotalouteen liittyvä innovointi näyttää yleisesti keskittyvän yrityksen prosesseihin, ansaintamalleihin, kumppanuusverkoston uudistamiseen sekä tuotteeseen. Tutkimus osoitti selvästi, että kansainväliset edelläkävijäyritykset, kuten Michelin, Pepsi, Philips, Puma ja Apple käyttävät useampia tapoja innovoida kuin suomalaisyritykset, jotka keskittyvät perinteisesti prosessien tehostamiseen. Materiaalien tehokkaampi kierrättäminen ei kuitenkaan yksinään ole vielä kiertotaloutta. Menestyjäyritykset ovat onnistuneet kiertotalousajattelun ja -innovoinnin avulla muuttamaan täysin sitä, mistä asiakas heille maksaa ja siten omaa liiketoimintatapaansa. Kaikilla, myös suomalaisilla yrityksillä, on mahdollisuus innovoida enemmän ja eri alueilla. Kiertotalous, vaikka onkin osaltaan paluuta juurillemme, on vasta alkanut vaikuttaa tapaamme katsoa ja toteuttaa taloutta kokonaisuudessaan.

Uskon, että kiertotalouden mallia hyödyntämällä suomalaisyrityksillä on mahdollisuus hyödyntää ihan uudenlaista tapaa toimia ja menestyä. Deloitten verkostoon kuuluvan Doblinin innovointikehys, Ten Types of Innovation, kiteytyy innovoinnin systemaattisuuteen ja laaja-alaisuuteen. Innovaatio sinällään ei ole itseisarvo vaan se mitä se tuo: uuden toimintatavan, uuden asiakkaan tai kenties uuden markkinan. Uskon, että kaikki kolme mahdollisuutta voivat toteutua, jos yritykset ottavat kiertotalouden innovoiden omakseen.

Deloitte toteutti kiertotaloustutkimuksen kansainvälisen Monitor Deloitten luoman Ten Types of Innovation -mallin ja julkisen tiedon avulla syksyn 2015 aikana. Tutkimuksessa analysoitiin ja vertailtiin 30:ä Suomen johtavaa yritystä ja 50 kansainvälistä kiertotalouden edelläkävijää julkisesti saatavan tiedon kautta. Saat lisätietoja osoitteesta deloitte@deloitte.fi tai yritysvastuuliiketoiminnasta vastaavalta asiantuntijaltamme Riikka Poukalta, riikka.poukka@deloitte.fi