Diabetesyhdistyksen jäsen: lue vuoden 2015 ensimmäinen Diabetes-lehti verkossa

Tämän vuoden ensimmäinen Diabetes-lehti on ilmestynyt. Tarjoamme kaikille diabetesyhdistysten jäsenille mahdollisuuden tutustua siihen: numero 1/2015 on jäsenten luettavissa maksuttomana näköislehtenä. Näköislehti on painetun lehden selailtava pdf-versio.

Diabetes-lehti on alkanut ilmestyä myös verkkolehtenä. Viikoittain päivittyvässä verkkolehdessä julkaistaan pääosin samoja juttuja kuin painetussa Diabetes-lehdessä, mutta eri aikataulussa: osa jutuista on luettavissa verkossa jo ennen painetun lehden ilmestymistä. Tarjoamme verkkolehden alkuvuoden ajan maksuttomana palveluna diabetesyhdistysten jäsenille.

Näköislehti on numerosta 2/2015 lähtien maksuton vain niille diabetesyhdistysten jäsenille, jotka ovat tilanneet Diabetes-lehden. Myös verkkolehti muuttuu maaliskuun lopun jälkeen Diabetes-lehden tilanneiden jäsenten palveluksi.

Tutustu näköislehteen

Tutustu verkkolehteen

Katso ensimmäisen numeron aiheet

Hoitosuunnitelma kirkastaa tavoitteet

Onko sinulla hoitosuunnitelma? Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan jokaisella pitkäaikaissairaalla pitäisi olla kirjallinen henkilökohtainen hoitosuunnitelma, josta näkyy mihin hoidossa pyritään, millä keinoin ja miksi. Hyvä hoitosuunnitelma asettaa realistisia päämääriä, joihin diabeetikko on valmis sitoutumaan.

Kai Lehtinen ja lauma

Nauru ja itku, huolettomuus ja huolen kantaminen, ilo ja suru, valo ja pimeys. Vastakohdat sävyttävät Kai Lehtisen elämää. Kolmen diabeetikkolapsen ja esikoisensa tulipalossa menettäneen näyttelijäisän arki on välillä komediaa ja välillä tragediaa ja välillä molempia yhtä aikaa.

Maltilla makeaa

Runsasta sokerin syöntiä kannattaa välttää, mutta kaikesta makeasta ei tarvitse luopua. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan on olemassa vain vähän tutkimusnäyttöä siitä, että runsas sokerin käyttö sinänsä olisi yhteydessä huonoon terveyteen. Tiettyjen sokeroitujen elintarvikkeiden käytöllä ja terveysriskeillä on sen sijaan vahvempi yhteys.

Hoitovaikutus näkyy aivoissakin

Hyvän hoitosuhteen luoma hoitovaikutus on professori, ylilääkäri Hasse Karlssonin mukaan todennettavissa myös aivokuvantamisen keinoin. Se miten lääkäri suhtautuu potilaaseensa, voi vaikuttaa muun muassa kivun kokemiseen ja jopa leikkausten jälkeisten komplikaatioiden esiintymiseen. Lisäksi useissa tutkimuksissa on osoitettu, että psykologinen hoito pidentää esimerkiksi syöpäpotilaiden elinaikaa ja parantaa elämänlaatua.

Insuliinipumppu vai ei?

Monet pumppuhoitoon siirtyneet eivät vaihtaisi enää mistään hinnasta pistoshoitoon: elämä on pumppuhoidossa vapaampaa ja yleensä hoitotasapainokin paranee. Ihan kaikki eivät insuliinipumpusta kuitenkaan innostu. Laite voi haitata harrastamista, se voi olla hankala piilottaa vaatteisiin ja lisäksi pumppuhoito vaatii tavallistakin tarkempaa verensokerin seurantaa.

Kokemuksistaan kertovat nykyiset ja entiset pumpun käyttäjät ja hoidon ammattilaiset.

Piste tupakoinnille

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa: joka neljännen miehen erektiohäiriö paranee, maku- ja hajuaisti alkavat parantua muutaman päivän sisällä lopettamisesta, yskä ja limannousu lievittyvät 1–2 kuukaudessa, keuhkojen toiminta paranee merkittävästi 2–3 kuukaudessa ja sepelvaltimotaudin riski puolittuu vuodessa. Lopettaisitko jo tänään?

Päiväkirjoja verkossa

Netistä löytyy useita diabetes-aiheisia tai diabetesta sivuavia blogeja. Nettipäiväkirjaa pidetään monista eri syistä. Se voi olla ajatusten selkiyttäjä, oivallusten kanava tai tukena itselle ja muille.

Turvaa vakuutuksesta – mutta millä ehdoin?

Diabetes ei ole este vakuutusten saamiselle, mutta hoitotasapaino ja lisäsairaudet vaikuttavat vakuutusten intoihin ja korvauksiin. Vakuutusyhtiöiden perusperiaatteet poikkeavat vain vähän toisistaan, erilaisten vakuutusten yksityiskohdissa on enemmän eroja.

Rokotetutkimus kaipaa rahoittajia

Professori Heikki Hyöty sanoo, että tyypin 1 diabeteksen rokotteen resepti on tavallaan jo tiedossa. Rokote toimii hiirillä, mutta se pitäisi testata myös ihmisillä, jotta tiedetään ehkäiseekö se diabetesta myös heillä.

Rokotetta ei ole päästy vielä testaamaan, koska kliininen tutkimus on hyvin kallista, ja rahoitus on yhä auki. Houkuttimena toimii se, että toimiva rokote leikkaisi yhteiskunnan terveysmenoja sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain.

Vauvatoiveesta totta?

Tyypin 1 diabetes saattaa vaikuttaa niin naisten kuin miestenkin hedelmällisyyteen monen eri mekanismin kautta. Mutta johtuuko diabeetikoiden suhteellisen pieni perhekoko siitä, että lapsia ei ole tullut niin monta kuin on toivottu, vai siitä että pariskunnat ovat halunneet rajoittaa lapsilukua?

Kuka voi olla terveesti pullukka?

Tutkijat ovat huomanneet, että joissakin olosuhteissa ja tilanteissa ennenaikainen kuolleisuus näyttäisi olevan pienempää kuin normaalipainoisten. Ilmiötä kutsutaan lihavuusparadoksi, sillä ylipainon tiedetään varmuudella altistavan monille sairauksille.

Professori Aila Rissasen mukaan ainakin osan ilmiöstä selittävät hyvät geenit ja runsas liikunta, mutta onko ilmiön takana muutakin?

Miten D-vitamiini vaikuttaa terveyteen?

D-vitamiinin puute lisää monien sairauksien riksiä, mutta mistä D-vitamiinia saa kun aurinko ei ole näyttäytynyt kunnolla moneen kuukauteen? Ehkäiseekö myös pillereinä nautittu D-vitamiini sairauksia? Ja paljonko D-vitamiinia tarvitaan päivässä, jotta sitä olisi elimistössä tarpeeksi sairauksien ehkäisemiseen?

Saako insuliinia kaikissa tilanteissa?

Saako Suomesta insuliinia, jos insuliinin tuotantolaitoksessa on tuotantokatkos tai lääkkeiden maahantuonnissa on muita ongelmia? Entä, jos matkalla lääkkeet loppuvat, saako suomalaisella reseptillä ostettua lääkkeitä ulkomaisesta apteekista? Onko verkosta turvallista tilata reseptilääkkeitä?

Paineet pienemmiksi

Diabeetikon verenpaineen hoidon perusta ovat elintapamuutokset – myös silloin, kun tarvitaan lääkehoitoa. Verenpaineen hoidossa riittää harvoin yksi lääke: jos yhdellä lääkkeellä ei päästä toivottuun tulokseen, on parempi lisätä hoitoon toinen lääke kuin kaksinkertaistaa ensimmäisen lääkkeen annos, sanoo tutkimusprofessori Antti Jula.

Liike on lääke nivelrikon hoidossa

Nivelrikko ei voi parantaa, mutta sopivalla liikunnalla voidaan lievittää sen oireita ja pitää toimintakykyä yllä.

- Liikkuessa aineenvaihdunta vilkastuu ja nivelkapselin sisällä oleva neste voitelee paremmin niveltä. Näin liike muuttuu sujuvammaksi, ja kipu ja turvotus vähenevät, erikoistutkija Marjo Rinne UKK-instituutista kuvailee.

Hän huomauttaa, että vaikka kipu on varoitussignaali, sitä ei pidä kunnioittaa liikaa vaan kannattaa lähteä sinnikkäästi liikkeelle.

Pistoslääkityksellä parempi lukunäkö

Diabeetikon silmänpohjamuutosten hoito riippuu muutoksen tyypistä ja vaikeusasteesta. Lukunäköä uhkaavan makulaturvotuksen uusimpia hoitoja ovat silmän sisälle lasiaiseen ruiskutettavat lääkeaineet.

Anti-VEGF-pistoksia annetaan yleensä sarjana: 2–3 pistosta kuukaudessa ja sen jälkeen yksilöllisesti tarpeen mukaan. Makulaturvotuksen pistoshoidossa käytetään muitakin vasta-ainevalmisteita ja kortisonia.

Hoidon seuranta – mitä, miksi ja milloin?

Seurantakäyntien tarve arvioidaan aina yksilöllisesti: siinä otetaan huomioon ajankohtaisen tilanteen lisäksi muun muassa diabeteksen kesto, diabeetikon ikä ja sovitut hoitotavoitteet. Vuosikäynnillä selvitetään tavallisia seurantakäyntejä tarkemmin lisäsairauksien riskitekijät ja mahdolliset alkavat lisäsairaudet ja tehostetaan tarvittaessa hoitoa. Miten seurantakäynneille pitäisi valmistautua, jotta niistä saisi parhaan hyödyn?

Pirkanmaa tarttuu hoidon hajanaisuuteen

Pirkanmaalla huomattiin, että diabeetikot eivät aina tiedä, mistä he saisivat tarvitsemansa terveyspalvelut. Edes ammattilaisille ei ole aina selvää, miten diabeetikon hoito jatkuu vaikka sairaalajakson jälkeen kotikunnassa, sanoo osastonylilääkäri Saara Metso.

Maakunnassa päätettiin tarttua hoidon hajanaisuuteen ja hoidon laatueroihin eri alueilla. Tavoitteena on esimerkiksi tuoda nettiin helppokäyttöinen hakemisto maakunnan diabetesosaajista.

Insuliinipumppu tuli tutuksi ilman yötyötä

Vaasan keskussairaalan lasten poliklinikan päiväosastolla diabeetikkolapsi tai -nuori voi aloittaa insuliinipumppuhoidon ilman että täytyy jäädä sairaalaan yöksi. Lapset ja nuoret perheineen opettelevat insuliinipumpun käyttöä hoitohenkilökunnan kanssa kolmena peräkkäisenä päivänä.

Uusi päiväosasto helpottaa sekä hoitajien että nuorten elämää. Lisäksi se opettaa nuoret nopeammin oma-aloitteisiksi pumppuhoidossa.