Diabetesliitto Maailman terveyspäivänä 7.4.: Myös Suomessa on diabeteksen hoidossa isoja puutteita

Diabeteksen hoito, lääkkeet ja hoitovälineet ovat kehittyneet huikeasti, mutta hoitotulokset eivät vastaa näitä mahdollisuuksia. Koska diabeteksen hoitaminen on pääosin diabeetikon ja hänen läheistensä vastuulla ja kiinteä osa jokapäiväistä elämää, tehokkainta hoitotuloksiin vaikuttamista olisi omahoidon ohjauksen kehittäminen ja ihmisten voimavarojen vahvistaminen.

Diabetesliiton kokoaman Diabetesbarometrin mukaan diabetesta sairastavia huolettaa Suomessa etenkin hoidon jatkuvuus. Vastaanottoaikoja on vaikea saada, ja ammattilaiset vaihtuvat taajaan. Diabeetikoita askarruttaa myös ammattilaisten diabetesosaaminen erityisesti perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa.

Diabetesliitto ajaakin tyypin 1 diabeteksen ja vaikeahoitoisen tyypin 2 diabeteksen hoidon keskittämistä diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin moniammatillisiin osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin. Tavoitteena on tasa-arvoinen ja laadukas diabeteshoito koko Suomeen.

- Tyypin 2 diabetes on niin yleinen sairaus, että sen perushoidon pitää onnistua perusterveydenhuollossa omalääkärin ja -hoitajan ohjauksessa. Lisäksi terveyskeskuksissa tarvitaan muitakin diabeteksen hoidon ammattilaisia, diabeteksen hoitoon erityisperehtyneitä lääkäreitä ja diabeteshoitajia. Diabeteksen erikoisosaajat voivat tarvittaessa myös jalkautua terveysasemille. Tämä toisi hoitoon enemmän kaivattua jatkuvuutta kuin satunnainen konsultaatiokäynti keskussairaalassa erikoislääkärillä, vakuuttaa Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.

Hoitotulosten parantamiseen tarvitaan myös valtakunnallista diabetesrekisteriä. Siitä hyötyisivät sekä diabeteksen hoitoon osallistuvat ammattiryhmät että terveydenhuollon päättäjät. Kattava hoidon laadun seurantajärjestelmä tuottaisi tietoa sairastuvuudesta, hoidosta ja sen vaikuttavuudesta.

Diabetes ensimmäistä kertaa Maailman terveyspäivän teemana

Diabetes on tänä vuonna ensimmäistä kertaa WHO:n vuotuisen Maailman terveyspäivän 7.4. teemana. WHO korostaa diabeteksen vastaisessa taistelussa tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyä sekä kaikkien diabetesta sairastavien hyvää hoitoa, hoidonohjausta ja -seurantaa.

Kansainvälisen diabetesliiton IDF:n mukaan maailman aikuisikäisestä väestöstä diabetesta sairastaa 415 miljoonaa, ja lisäksi sairastumisriskissä on 318 miljoonaa. 75 % diabeetikoista elää kehittyvissä maissa, joissa nopea kaupungistuminen ja elintapojen muutos kiihdyttävät tyypin 2 diabeteksen yleistymistä.

Suomessa diabetes on noin 500 000:lla, ja heistä jopa 150 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Kela-korvauksia diabeteslääkkeisiin sai vuonna 2015 noin 360 700 henkilöä. Heistä tarvitsi insuliinihoitoa 122 000 henkilöä. Insuliinia käyttävistä 50 000 on tyypin 1 diabetesta sairastavia, joille insuliini on välittömästi ja pysyvästi elämää ylläpitävä lääkevalmiste, joka korvaa elimistöstä puuttuvan oman insuliinintuotannon. Diabeteksen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 %.

Lisätietoja

Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Diabetesliitto, p. 0400 723 651