Diabetestutkijat hakivat ennätysmäärää apurahoja

Suomalaista diabetestutkimusta tukevan Diabetestutkimussäätiön tänä vuonna saamien apurahahakemusten yhteenlaskettu summa on kaikkien aikojen suurin. Diabetestutkijat hakivat säätiöltä tammikuussa apurahoja kaikkiaan 3,6 miljoonan euron arvosta, mikä oli miljoona euroa enemmän kuin edellisvuonna.

Diabetestutkimussäätiön oli mahdollista tukea diabetestutkimusta 550 000 eurolla, ja myöntää apuraha 23 diabetestutkijalle. Säätiön hallitus päätti apurahoista huhtikuun lopussa.

Hakemuksia säätiö sai kaikkiaan 111 kappaletta, joista lähes neljännes tuli Turun yliopistossa työskenteleviltä tutkijoilta. Tyypin 1 diabetekseen kohdistuva tutkimus on muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen kirinyt tyypin 2 diabeteksen tutkimuksen rinnalle; molempiin kohdistuvia hakemuksia oli lähes yhtä paljon.

- Hakemuksissa näkyi nuorten diabetestutkijoiden vahva halu edetä. Tutkimusaiheissa korostuivat muun muassa suolistomikrobien ja enterovirusten merkitys tyypin 1 diabeteksessa, apurahahakemukset arvioineen Diabetestutkimussäätiön tieteellisen valiokunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Sanna Lehtonen kertoo.

Suurin apuraha tukee tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä

Diabetestutkimussäätiön suurimman apurahan, 90 000 euroa, sai dosentti Vanessa de Mello Laaksonen Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta. Hänen tutkimuksensa tavoitteena on auttaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä henkilöillä, joiden sairastumisriski on suuri.

Tutkimuksessaan de Mello Laaksonen selvittää mikrobiperäisen indoli-propionihapon merkitystä maksan ja rasvakudoksen sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa.

Kaksivuotiset apurahat myös tyypin 1 diabeteksen tutkimukseen

Kaksivuotisista 60 000 euron apurahoista toisen sai dosentti Tuure Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta ja toisen akatemiaprofessori Riitta Lahesmaa Turun yliopistosta.

Kinnunen tutkii haiman insuliinia tuottavia soluja vastaan hyökkääviä immuunijärjestelmän soluja. Hänen tutkimuksensa lisää ymmärrystä tyypin 1 diabeteksen syntymekanismeista ja voi näin parantaa mahdollisuuksia ehkäistä tyypin 1 diabetesta. Lisäksi tutkimus voi helpottaa kohonneessa sairastumisriskissä olevien lasten tunnistamista.

Lahesmaa selvittää tutkimuksessaan kroonisia enterovirusinfektioita ja tyypin 1 diabeteksen syntymekanismeja. Tutkimuksen oletus on, että krooninen virusinfektio aiheuttaa haimassa muutoksia, jotka mahdollistavat viruksen piileskelyn haimakudoksessa ja edesauttavat tyypin 1 diabeteksen syntyä. Kun ymmärretään, miten virusinfektio muokkaa ihmisen haimasoluja, on mahdollista löytää uusia keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Luettelo kaikista Diabetestutkimussäätiön apurahan 2018 saaneista ja heidän tutkimusaiheistaan löytyy säätiön  verkkosivuilta.