​Huhtikuun Diabetes ja lääkäri -lehdessä tarkistuslista lääkäreille: Mitä pitää muistaa, kun diabetesta sairastava potilas on menossa leikkaukseen?

Diabetesta sairastavan potilaan valmistelu leikkaukseen alkaa lähetettä kirjoitettaessa. Kun mahdollisiin ongelmatilanteisiin varaudutaan ennalta ja yhteistyö diabeetikon, diabetesta hoitavan tahon ja toimenpideyksikön välillä sujuu, luodaan hyvät edellytykset leikkauksen onnistumiselle. Ohjeet on koonnut tänään 10.4. ilmestyneeseen Diabetes ja lääkäri -lehteen anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Marianne Ylikoski Päijät-Hämeen keskussairaalasta. Tarkistuslista on tärkeä myös potilaille. Artikkelissa kerrotaan muun muassa, miten menetellään, jos leikkauksen aikana aiotaan hyödyntää glukoosisensorointia ja insuliinipumppua.

Miten motivoida potilaita hoitamaan itseään paremmin?

Motivoiva haastattelu on hyvä lisä lääkärinlaukkuun, vaikkei onnistumistakuuta voidakaan antaa. Osastonlääkäri ja diabetesvastuulääkäri Mari-Anne Pulkkinen kertoo lehdessä Jorvin sairaalassa tehdystä tutkimuksesta, jossa testattiin, voiko lääkäri auttaa huonossa hoitotasapainossa olevia nuoria motivoivan haastattelun keinoin. Tulosten analyysi on kesken, mutta osa nuorista näyttää hyötyneen menetelmästä.

Äidin hoitopolku katkeaa

Diabetesliitto selvitti, miten raskausdiabeetikoiden hoito on järjestetty eri puolilla maata. Raskauden aikana seulonta ja hoito näyttävät sujuvan neuvoloissa järjestelmällisesti, mutta sen jälkeen äidin hoitopolku katkeaa usein. Raskausdiabetes paranee tavallisesti raskauden jälkeen, ja siksi unohtuu helposti, että sen sairastaneiden riski sairastua myöhemmin diabetekseen on suurentunut.

– Tarjoamalla elintapaohjausta ja tukea näille äideille voitaisiin melko pienin terveydenhuollon toimin edistää perheiden terveyttä, kirjoittavat terveydenhoitaja Kia Koivusilta ja Diabetesliiton kehittämispäällikkö Sari Koski.

Tekniikka tuo toivoa

Diabeteksen hoidon tekniikka kehittyy nopeasti. Uudet sensoroivat pumput antavat mahdollisuuden verensokerin heilahtelun entistä parempaan hallintaan. Terveyden kannalta tärkeää on se aika, jonka glukoosi on tavoitealueella. Iso vaihtelu on pahasta, ja tämän tiedon seurauksena glukoosin hoitotavoitteet on muokattu uusiksi. 

Lääketieteen tohtori, endokrinologian apulaisylilääkäri Päivi Hannula Tampereen yliopistollisesta sairaalasta on koonnut ATTD-kokouksen yhteydessä julkaistut kansainväliset kriteerit yhteen. Hän kertoo myös muista kokouksessa esitellyistä uutuuksista, esimerkiksi: keinohaimoihin lisätään nyt muutakin kuin insuliinia, SGLT-2-estäjiin kohdistuu paljon odotuksia tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa ja diabeteksen kustannusten laskentaan on tulossa uusi analyysimenetelmä.