Maanpuolustustahtoiset nuoret diabeetikot harmissaan asepalvelusmahdollisuuden lopettamisesta

Diabetesliiton avoin kirje Puolustusvoimille

Diabetesliitto on lähettänyt Puolustusvoimain komentajalle, kenraali Jarmo Lindbergille avoimen kirjeen, jossa pyydämme Puolustusvoimia selvittämään pikaisesti, miten ja milloin diabeetikoiden asepalvelusta voitaisiin jatkaa.

Toistaiseksi viimeiset diabeetikot aloittivat vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisen tammikuussa 2018.

Suomen Diabetesliitto ihmettelee hyvin toimineen käytännön keskeyttämistä ilman selkeitä perusteluja. Useat nuoret diabeetikot ja heidän vanhempansa ovat ilmaisseet harmistuksensa ja pettymyksensä käytännön muuttumiseen.

Kyse myös tulevasta työurasta

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka ihmettelee puolustusvoimien äkkinäiseltä vaikuttavaa päätöstä:

–Tähänastisen tutkimustiedon perusteella diabeetikoiden asepalvelus on sujunut hyvin. Olemme saaneet palautetta, että asepalvelukseen pyrkineet ja päässeet diabeetikot ovat hyvin motivoituneita ja valmiita hoitamaan aktiivisesti diabetestaan asepalveluksessa tarvittavalla tavalla, Ilanne-Parikka kertoo.

Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo Diabetesliitosta pitää päätöstä ongelmallisena tasa-arvon kannalta:

–Lähtökohtaisesti ketään ei saisi syrjiä diabeteksen perusteella. Lisäksi asevelvollisuuden suorittaminen tai suorittamattomuus voi vaikuttaa esimerkiksi työn saantiin, vaikka niin ei pitäisi ollakaan, Vuorisalo mainitsee.

Diabeetikoita armeijassa jo 16 vuotta

Puolustusvoimissa on palvellut tyypin 1 diabeetikoita vuodesta 2001 lähtien. Tuolloin alkoi tutkimus diabeetikoista asepalveluksessa. Tutkimusta seurasi useita vuosia kestänyt kokeilu, jossa vapaaehtoiset diabeetikot, jotka täyttivät tietyt ehdot, saivat suorittaa asepalveluksen.

Vakiintuneet kriteerit täyttävien diabeetikoiden vapaaehtoinen asepalvelus sai vuonna 2010 virallisen, toistaiseksi voimassa olevan aseman. Vuosina 2001–2017 astui 120 diabeetikkoa asepalvelukseen, heistä 15 keskeytti. Keskeyttämisprosentti ei siis merkittävästi eroa muiden varusmiesten keskeyttämisprosentista.

16 vuoden aikana saatujen kokemusten perusteella vapaaehtoisina asepalveluksen suorittaneet diabeetikot ovat olleet erittäin motivoituneita suorittamaan tehtävänsä ja hoitamaan diabeteksensa hyvin palveluksessa oloaikanaan. Lisäksi insuliinihoito ja verensokerin seurantatekniikka ovat kehittyneet ja kehittyvät edelleen. Hoitomenetelmien parantuminen helpottaa diabeteksen hoitoa ja mahdollistaa myös tarvittaessa etäseurannan.

Mahdollisuus suorittaa asepalvelus on tärkeä tasa-arvon kannalta. Monelle nuorelle asepalvelus on pitkäaikainen tavoite, johon pyrkiminen kannustaa huolehtimaan omasta terveydestä ja voi parantaa myös diabeteksen hoitomotivaatiota. Joillekin diabeetikoille asepalveluksen suorittaminen vaikuttaa merkittävästi ammatinvalintaan tai työnsaantiin.

Kirje kokonaan oheisissa resurssilinkeissä.