Ääniä ja tekoja huipulta – vastuullisuutta Davosista

Global Economic Forumin viime viikolla järjestämä 47. huippukokous Sveitsin Davosissa on huomiota herättävä vuosittainen politiikan, elinkeinoelämän ja akateemisen yhteisön johtajien kohtaamispaikka, jossa puheenaiheina ovat päivänpolttavat maailmanlaajuiset kysymykset.

Taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä vastuullisuutta ja kestävää kehitystä käsiteltiin Davosin kokouksessa varsin laajasti, eikä käsittely jäänyt pelkästään puheiden tasolle (kestävä kehitys oli toiseksi eniten twiitattu aihe). Seuraavassa on muutama poiminta noin 50 Davosissa lanseeratusta projektista ja aloitteesta, jotka tähtäävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.

Vahvaa kysyntää reagoivalle ja vastuulliselle johtajuudelle

Osuvasti keskeinen teema Davosissa on ”Reagoiva ja vastuullinen johtajuus”. Kokouksessa 100 johtavaa yritystä allekirjoittivat sopimuksen reagoivasta ja vastuullisesta johtajuudesta. Sopimuksen kehittämiseen osallistui International Business Council, joka tulee seuraavaksi laatimaan puitteet pitkäaikaisen lähestymistavan vaikutusten mittaamiseksi.

Myös hyvinvoinnin tasaisempi jakaminen todettiin Davosissa välttämättömäksi, ja tätä näkemystä siivitti Oxfamin ja Even it up:n esittämä laskelma, jonka mukaan kahdeksan miljardöörin omaisuus on yhtä suuri kuin köyhimmän 3,6 miljardin ihmisen varallisuus.

Rahoitusta ympäristöhaasteiden torjumiseksi

Maailman ympäristöhaasteisiin, erityisesti metsäkatoon, energiahuoltoon, ilmastonmuutokseen ja merten tilaan, oli useita sessioita.

Norjan valtion rahoittama rahasto tulee keräämään 400 miljoonaa USD ja suojelemaan viisi miljoonaa hehtaaria maa-alueita maissa, jotka pyrkivät vähentämään metsäkatoa ja turvemaiden tilan heikkenemistä. Rahasto voi aikaansaada 1.6 miljardin USD:n metsäkatovapaita maatalousinvestointeja, jotka myös luovat työpaikkoja ja taloudellista kasvua.

Hallitukset ja yritykset 40 maasta, mukaan lukien eräät maailman suurimmat kulutustavara-, päivittäiskauppa- ja kierrätysyhtiöt, hyväksyivät suunnitelman lisätä muovipakkausten uusiokäyttö- ja kierrätysastetta nykyisestä 14 prosentista 70 prosenttiin.

Laaja kirjo sosiaalisia haasteita, mutta myös ratkaisuja

Davosissa sosiaalisia haasteita käsiteltiin laajasti, muun muassa työ- ja ihmisoikeuksia, kriisialueita, sekä syrjäytymisen estämistä.

Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että 21 miljoonaa ihmistä on pakkotyössä ja velkaorjuudessa sekä 168 miljoonaa lasta tekee töitä. Muun muassa GoodWeave International julisti uuden kansainvälisen ohjelman, Sourcing Freedomin, jonka tavoitteena on nykyajan orjuuden lopettaminen tuotantoketjuissa. Ohjelmaa tukevat useat yritykset eri teollisuussektoreilta.

Eräät maailman suurimmista finanssipalveluiden tuottajista, globaaleista IT- ja telekommunikaatioyrityksistä sekä kansainvälinen humanitaarinen yhteisö sopivat kuudesta periaatteesta, digitaalisella käteisellä maksamisen edistämiseksi kriisialueilla. Digitaalisella käteisellä on yrittäjyyttä ja paikallisia talouksia edistävä vaikutus.

Nidan on pelkästään viimeisten kahden kuukauden aikana saanut yli kaksi miljoonaa katukauppiasta Intiassa digitaalisten maksujärjestelmien piiriin, mikä edesauttaa kilpailukykyä ja mahdollisuuksia ansaita elämiseen riittävää palkkaa.

Vastuullisesta johtamisesta vastuullisiin tekoihin

Davosin kokousta on kritisoitu julkisessa keskustelussa elitistiseksi valikoivan osallistujakutsumenettelyn takia. Olennaista on kuitenkin pohtia, riittääkö johtajien ja päättäjien ammattitaito ja etiikka kantamaan heidän asemansa mukaisen vastuun sekä toimimaan oikeudenmukaisesti edustamiensa ihmisten hyväksi.

TOMAS OTTERSTRÖM

Kirjoittaja on Suomen KPMG:n neuvontapalveluiden partneri ja hän johtaa vastuullisen sijoittamisen, ilmastoliiketoiminnan ja yritysvastuun palveluita

Blogi on alunperin julkaistu KPMG:n Suunta kasvuun ja kannattavuuteen -blogisarjassa 25.1.2017.