Biodiversiteetista ”uusi ilmastonmuutos” yritysten vastuullisuusagendoilla

Edinburghissa marraskuuss järjestetyssä ensimmäisessä World Forum on Natural Capital –konferenssissa luonnonsuojelijat ja taloustieteilijät ympäri maailmaa  kokoontuivat ehkä ensimmäistä kertaa saman katon alle puhumaan luonnon tarjoamien palveluiden arvosta,  luontopääomasta.

Maailman kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n pääsihteeri Julia Marton-Lefevre iloitsi avauspuheenvuorossaan siitä, kuinka vihdoin näytämme löytäneen käsitteen, jonka avulla luonnonsuojelijat ja yritysten talouspuolen ammattilaiset saadaan puhumaan yhteistä kieltä ympäristökysymyksissä. Moni konferenssissa esiintynyt puhuja toivoikin, että samaan tapaan kuin ilmastonmuutosasioista viimevuosina on tullut yritysvastuun trendi erilaisten mittareiden ja työkalujen myötä, ottaisivat yritykset nyt myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen osaksi omaa vastuullisuusagendaansa.

Olemme kaikki tietoisia siitä, että suomalaistenkin ekologinen jalanjälki ylittää maapallon sietokyvyn moninkertaisesti. Elämme siis jatkuvasti velaksi, mutta miten tätä velkaa mitataan yritysten ja valtioiden taseissa? Vastaus: ei sitä mitatakaan. Suurin osa maailman valtioista arvottaa tällä hetkellä luontonsa arvoksi pyöreän nollan. Luontoa pidetään resurssina, jota voidaan hyödyntää loputtomasti – tai ainakin niin kauan kuin luonnonvaroja riittää. Tällä hetkellä ei ole olemassa lakeja, jotka vaativat luonnonvarojen käytön kompensoimista, eikä yrityksiä velvoiteta korvaamaan tai palauttamaan muuttamiaan ekosysteemejä entiselleen. Kun monen maan kansantalous kuitenkin on suoraan riippuvainen luonnonvarojen riittävyydestä ja ekosysteemien monipuolisuudesta, onkin erikoista, etteivät viranomaiset ole vielä heränneet suojelemaan valtioiden luontopääomaa.

World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) pääjohtaja Peter Bakkerin mukaan elämme tällä hetkellä ympäristökriisissä, jonka syyt ovat verrattavissa finanssikriisin muutama  vuosi sitten – liika tulevaisuudesta piittaamaton velanotto. Globaalit ympäristönmuutokset muodostavatkin jo pitkällä aikavälillä toimiville yrityksille varteenotettavia riskejä tulevaisuuden liiketoimintaa ajatellen – raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen, ilmastoriskit ja luonnonkatastrofit näistä muutamana. Tulevaisuuden riskejä on pystyttävä laskemaan, minkä takia luontopääoma onkin tervetullut käsite muuten niin rönsyileviin määritelmiin yritysten ympäristövastuusta. Yleisössä hilpeyttä herättänyt Bakkerin tokaisu, ”Accountants will save the world”, ei ehkä olekaan hassumpi vaihtoehto.

Luontopääoman suojelua, ja näin ollen myös oman liiketoimintansa turvaamista, yritykset voivat edesauttaa arvioimalla omia vaikutuksiaan luontoon ja sen ekosysteemeihin. Monimuotoisessa luonnossa voi piillä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Edinburghissa luonnonsuojelujärjestöjen ja yritysten edustajat puhuivat yhteisen päämäärän puolesta ja toivoivat uusien lakien ja sääntöjen sijasta eri osapuolten, hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyötä ratkaisujen löytämisessä. Eikö nyt myös globaalisti toimivien suomalaisyritysten olisi aika hypätä näiden pioneerien etujoukkoihin ja turvata liiketoimintansa myös tulevaisuudessa – vai kuinka monella on varaa odotella?

LAURA KVISSBERG
Koordinaattori, Yritysvastuuverkosto FIBS
laura.kvissberg@fibsry.fi

FIBS käynnistää Suomen Yritykset ja biodiversiteetti -ohjelman yhdessä ympäristöministerön kanssa 28.1.2014 Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa. Tervetuloa mukaan!