Skip to main content

Hiilivapaa talous askeleen lähempänä

Blogikirjoitus   •   Joulu 18, 2015 14:30 EET

Pariisissa saavutettu ilmastosopu tuo vaihteeksi hyviä uutisia ja tulevaisuudennäkymiä suomalaiselle liike-elämälle. Sovun syntyminen on vahva ilmaisu globaalista poliittisesta tahdosta hiilivapaan talouden luomiseksi. Työ on kuitenkin vasta alussa, sillä sopimus takaa kehyksen ilmastotoimille ja sisältää paljon kohtia, joita tullaan tulkitsemaan myöhemmin.

Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva aikakausi on tulossa päätökseen ja uusiutuvan energian sekä öljyä korvaavien ratkaisujen kysyntä kasvaa. Pitkällä aikavälillä tämä antaa selkeän strategisen suunnan liike-elämälle globaalisti ja kutsuu siirtämään investointeja pois fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Sopimus myös lieventää kilpailukykyongelmaa ja hiilivuotoriskiä Euroopassa. Liike-elämän poliittisen toimintaympäristön ennakoitavuus paranee huomattavasti ilmastosopimuksen syntymisen myötä, mikäli sopimuksen sisältö määrätietoisesti huomioidaan tulevissa politiikoissa eri sektoreilla.

Liike-elämän näkökulmasta Pariisin sopimuksen etuja ovat mm. panostaminen mittareiden sekä laskentajärjestelmien kehittämiseen yhteismitallisiksi sen sijaan, että annettaisiin tarkat päästövähennystavoitteet ylhäältä päin. Sopimuksessa vapaaehtoiset päästövähennystavoitteet muodostuvat maiden itse määrittelemistä panostuksista, jotka nykytasollaan eivät riitä saavuttamaan alle 2 asteen lämpenemistavoitetta. Tämän vuoksi niitä tarkastellaankin seuraavan kerran jo 2018, kaksi vuotta ennen sopimuksen voimaantuloa.

Myös monet yritykset ovat asettaneet oikeansuuntaisia ilmastotavoitteita, mutta nykyisellään nekään eivät vielä ole linjassa tieteen osoittaman tarpeen kanssa. Omien päästöjen vähentämisen ohella yritysten merkittävänä tehtävänä on tuottaa ne ratkaisut, joita valtiot, kaupungit ja muut toimijat tarvitsevat yhteiseen isoon tavoitteeseen pääsemiseksi.

Pariisissa solmittu sopimus ei välittömästi aiheuta uusia talousrasitteita Suomelle, koska EU on jo päättänyt vuoden 2030 tavoitteet, jotka se toteuttaa joka tapauksessa. Ensi vuoden alkupuolella nähdään, onko EU:lla halua kiristää näitä tavoitteitaan. Pariisissa tuota halua ei ollut. EU:n taakanjako 2030 tavoitteista alkaa ensi vuonna, jolloin Suomessa on syytä miettiä halutaanko vaikuttaa taakanjakoon päästökauppa- ja ei-päästökauppa -sektoreiden välillä. Meillä pitkät etäisyydet tekevät esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämisestä ei-päästökauppa-sektorin nykyisen vähennystavoitteen mukaisesti haastavaa.

Mahdollisuuksia Pariisin sopimus tuo Suomen liike-elämälle erityisesti niillä aloilla, joilla olemme jo hyviä, kuten energiatehokkuudessa, bioteknologiassa ja ICT-pohjaisissa ratkaisuissa. Mahdollisuuksia tulee myös muille ympäristöteknologian aloille: esimerkiksi vesiteknologiassa Suomi on maailman huippua ja myös sillä alalla kysyntä kasvaa mm. Kiinassa. Panostukset strategiseen tutkimus- ja kehitystyöhön ovat keskeisiä menestyksen takaamiseksi.

Pariisin sopimuksen toteuttaminen avaa merkittäviä markkinoita erityisesti kehitysmaissa. Nokkelilla yrityksillä on mahdollisuus menestyä, mutta niiden on lähdettävä siitä, että markkina on globaali, mikä edellyttää uusia taitoja ja osaamista. Kilpailu tulee olemaan kovaa kun kaikki valtiot miettivät strategisesti mihin ratkaisuihin heidän kannattaa satsata. Pienen maan pienten yritysten pitäisi liittoutua yhteen vahvemmin ja valtiollisen verkoston kehittäminen yhteistyössä olisi myös hyödyllistä. Näihin kuuluvat esimerkiksi hiililaskenta, raportointitaidot, hankintaketjuosaaminen sekä vastuullisuuteen liittyvä osaaminen.

JOHANNA KENTALA-LEHTONEN
Kirjoittaja on Ympäristötiedon foorumin koordinaattori, joka vapaa-ajallaan viimeistelee kansainvälisen politiikan väitöskirjaa suomalaisen liike-elämän ilmastopoliittisesta vaikuttamisesta

Blogikirjoitus pohjautuu puheenvuoroihin Ympäristötiedon foorumin ja FIBSin 15.12. järjestämään yhteiseen After Paris -aamukahvitilaisuuteen, jossa tarkasteltiin tuoreeltaan Pariisin ilmastokokouksen päätösten vaikutusta liiketoimintaan arvovaltaisen puhujakaartin voimin. Suomen pääneuvottelijan Harri Laurikan lisäksi tilaisuudessa puhuivat Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen, Nesteen vastuullisuusjohtaja Simo Honkanen, Outokummun kestävän kehityksen johtaja Juha Ylimaunu sekö Carbon Disclosure Projectin CEO Paul Simpson.

Tilaisuuden esitykset löytyvät täältä: http://www.fibsry.fi/fi/tilaisuudet/icalrepeat.detail/2015/12/15/203/37|22|38/after-paris-ilmastopolitiikan-vaikutukset-liiketoimintaan


Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy