​Hyvä yritys - eurooppalainen näkemys raportoinnista

Vuoden 2017 aikana EU on ollut esillä lähinnä negatiivisesti mm. Brexitin ja tiettyjen maiden EU-maiden yhteisiä arvoja testaavien irtiottojen muodossa. Asiaa ei ole parantanut myöskään saamattomuus autojen päästörajoissa ja erimielisyys biotalouden kestävyydestä ja laskentamalleista. Toisaalta EU eurooppalaisena arvoyhteisönä on saanut uutta nostetta USA:n ja Lähi-idän tapahtumien valossa. Kestävän kehityksen edistäjänä EU on jäänyt mm. SDG-prosessin varjoon.

Heinäkuussa komissiolta tulleet suositusmuotoiset ohjeet ei-taloudellisen tiedon raportoinnista kertovat siitä, mistä asioista ja miten yritysten tulisi raportoida itsestään ja vaikutuksistaan. Erityisesti EU-parlamentti on nähnyt paljon kehittämistä globaaliyritysten mm. ilmasto-, ihmisoikeus- ja veronmaksuasioissa, ja EU onkin esitellyt näkemyksiä yritysten roolista yhteiskunnallisena toimijana, työnantajana ja sijoituskohteena eri direktiiveissä. Tämä ohje liittyy nimenomaan ei-taloudellisen tiedon direktiiviin ja on myöhässä, koska kirjanpitolain raportointivelvoite astui voimaan 1.1.2017.

Vaikka nämä ohjeet ovat kompromissi eri maiden, puolueryhmien ja lobbausorganisaatioiden kannoista, eivätkä ole yrityksiä sitovia, niistä voi nähdä selviä linjauksia, joista yksittäinen yrityskin voi saada ideoita siihen miten rakentaa omaa yritysvastuutaan. Tässä kuitenkin korostetaan enemmän parlamentin linjan mukaisesti yhteiskunnallista kuin liikkeenjohdollista ja sijoittajanäkemystä vastuullisuudesta.

Olennaisuus, tasapainoisuus ja ymmärrettävyys, kattavuus mutta kompaktius, strategisuus, sidosryhmälähtöisyys ja johdonmukaisuus ovat ohjeen mukaan hyvän raportoinnin perusperiaatteita. Vertailtavuus ei ole pääperiaate, koska yritykset voivat käyttää valitsemiaan eri kansainvälisiä tai kotimaisia viitekehyksiä.

Sisällön osalta itsestään selviä esimerkinomaisia yläteemoja ovat ympäristö, sosiaaliset asiat, ihmisoikeudet ja korruption ja lahjonnan vastaisuus. Kiinnostavasti listalla ovat mm. kuluttaja-asiat ja markkinoinnin vastuullisuus. Taloudellinen vastuullisuus ei ole tällä listalla, mutta koska esimerkkilista ei ole tyhjentävä, tätäkin voidaan lisätä. Lisäksi EU:lla on muuta säännöstöä mm. veronmaksusta ja monimuotoisuuskysymykset on linkitetty enemmän hyvää hallintotapaa koskevan sääntelyyn.

Mitä valituista teemoista kerrotaan? Johdonmukaisesti edellytetään, että tuodaan esille teemoihin liittyvät liiketoimintamallit, politiikat, niiden tulosten seuranta, riskit ja KPI:t. EU suosittelee helppouden ja vertailtavuuden vuoksi käyttämään jotain nimeämäänsä kansainvälistä tai kotimaista viitekehystä kuten esimerkiksi GRI, EMAS, CDP ja UNGP, ja esimerkiksi GRI:n ja direktiivin välillä löytyykin jo linkitys. Ohjeista ja direktiivistä löytyy lisätietoa mm. EU:n ja työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Mitä tämä antaa yrityksille? Kokeneen raportoijan kannalta tämä kokonaisuus ei vaadi uutta sisältöä, mutta tuo jonkin verran lisää hallinnollista työtä sen varmistamiseksi että nykyinen raportointi kattaa kirjanpitolain vaatimukset. Tästä kannattaa puhua oman tilintarkastajan kanssa. Suomalaisyritysten raportointi on kansainvälisesti hyvällä tasolla, joskin Ruotsissa pakollinen raportointi on paljon laajemmin käytössä. Uusille raportoijille tämä voi tuoda selkeyttä raportointiin varsinkin jos ohjeistuksesta saadaan suomenkielinen ja selväkielinen versio. Tulevaisuudessa nähdään lisääkö tämä paketti eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja kiinostavuutta sijoituskohteena.

Mitä tästä kokonaisuudesta jää muuten käteen? Vaikka kysymys on raportoinnin ohjauksesta, niin tässä on varsin tasapainoinen yleiseurooppalainen näkemys yhteiskuntavastuusta ja sen taustalla olevista usein vaikeista etiikka-ja arvo-olettamista. Tämä näkyy toivottavasti johdonmukaisesti myös komission ympäristöön ja yritysten säätelyyn liittyvissä eri lainsäädäntö-ja muissa hankkeissa. Suomessa valtion politiikkalinjaukset ja toteutus ovatkin jo hyvällä tolalla tämän mukaisesti. Paketti on myös hyvin linjassa maailman kestävän kehityksen SDG-tavoitteiden toteutuksen kanssa.

MIKKO ROUTTI
Toimitusjohtaja, FIBS
mikko.routti@fibsry.fi