Skip to main content

Kestävä kehitys toimitusketjussa: tämän päivän kilpailuetu, huomisen välttämättömyys?

Blogikirjoitus   •   Tammi 19, 2016 12:08 EET

Kestävän kehityksen keskusteluissa esiin nousee usein termi ”triple bottom line”. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten pitäisi ajatella kolmea tavoitetta: taloudellista, ympäristö- ja sosiaalista vaikutustaan. Pitkään on kuitenkin voinut olla niin, että taloudellinen tavoite on näistä ainoa, joka on vahvasti kytkettynä liiketoimintatapoihin ja strategiaan; sosiaalista ja ympäristövaikutusta on kenties hoidettu erillisohjelmilla ja –kampanjoilla.

Nyt vallalle nouseva ajattelu on kuitenkin muuttumassa siihen suuntaan, että kaikki kolme tavoitetta ovat vahvasti sidoksissa keskenään. Ei kahta ilman kolmatta – eli jotta taloudellinen tulos olisi hyvä, on myös ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten oltava kohdallaan.

Kilpailukyvyn määrittäjä ja kilpailuedun lähde

Monet yritykset ovat kärsineet imagollisesti ja taloudellisesti ja esimerkiksi menettäneet markkinaosuuttaan, kun työntekijöiden huono kohtelu toimitusketjussa on tullut ilmi, esimerkkeinä mm. Rana Plaza – vaatetehtaan romahdus, Applen tehtaiden ongelmat ja Finnwatchin paljastukset. Ympäristöasioissa vastaavia esimerkkejä löytyy niin läheltä (Talvivaara) kuin vähän kauempaa (British Petroleum).

Tämä on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Kyse ei ole vain siitä, että vastuullisella toiminnalla vältettäisiin katastrofit ja maineenmenetykset, tavoitteiden pitäisi olla korkeammalla. Oikein suunnitellut sosiaalisen ja ympäristövastuun toimenpiteet toimitusketjuissa voivat olla kilpailukyvyn lähde ja auttaa paitsi yrityksen imagossa kuluttajiin päin (ja siten markkinaosuuksien kasvussa ja kenties korkeampina hintoina), myös kustannussäästöjen luomisessa.

Riskienhallintaa ja mahdollisuuksien tunnistamista

Esimerkiksi Kauppalehden reportaasissa puhuttiin kiertotalouden lupauksesta: eri alojen yritykset voivat hyödyntää toistensa tuotantoprosessien ylijäämiä, jätteitä ja käytettyjä osia ja tämän ennustetaan luovan huimia säästöjä materiaalikuluissa – ympäristön säästämisestä puhumattakaan. Tehokkaammin suunnitellut kuljetusreitit säästävät polttoainetta – siis rahaa ja luontoa – ja komponenttien kierrätys keventää paitsi hankintakuluja myös kaatopaikkoja. Kunnollisten palkkojen maksaminen ja työntekijöiden kouluttaminen on myös investointi tulevaisuuteen; työvoimaan joka on pätevämpää, ja myös sitoutuneempaa, kun paikalliset markkinat alkavat kehittyä ja vaihtoehtoisia työllisyysnäkymiä avautua. Guardian-lehti kirjoitti hiljattain verkkosivuillaan, että liian alhaiset raaka-ainehinnat – ja siis maanviljelijöiden palkat – ajavat uusia sukupolvia pois kaakaonkasvatuksesta ja tämä uhkaa koko suklaateollisuutta valtavilla raaka-ainevajauksilla ja hinnannousuilla. Vain reilut raaka-ainehinnat voivat välttää tämän skenaarion.

Yritysten tulisikin analysoida toimitusketjunsa tarkasti paitsi taloudellisesta, myös sosiaalisesta ja ympäristönäkökulmasta – ei vain riskien vaan myös mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

KATRI KAUPPI
Kirjoittaja toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tieto- ja palvelutalouden laitoksen logistiikan apulaisprofessorina ja kouluttaa Aalto PRO:n Diploma in Responsible Business and Environmental Management - Kilpailuetua vastuullisuudesta -koulutusohjelmassa.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy