”Matkustan ympäri maailmaa laukussa biotaloutta vaan, jos mua hiukkasen onnistaa niin uuden bisneksen saan...”

Biotalous puhututtaa monessa tuutissa eikä suotta. Kuten tiedämme viisas ja ennen kaikkea tehokas luontopääoman käyttö on koko yhteiskuntamme elinehto. Kotimaisesti ajatellen tämä tarkoittaa tuoretta näkökulmaa liiketoimintaan sekä talouden kasvattamista uusin keinoin.

Biotalouden odotetaan tuovan merkittäviä ratkaisuja Suomen talouteen ja teema onkin vahvasti esillä uudessa hallitusohjelmassa. Menneellä hallituskaudella työpaikkoja on vähentynyt 9900 henkilön vuosivauhdilla. Biotalouden tavoitellaan paikkaavaan työllisyystilannetta 100 000 työpaikan verran vuoteen 2025 mennessä ja vuonna 2040 biotalouteen liittyvän toiminnan odotetaan luovan yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta, tällä hetkellä biotalouden osuus on noin 16 prosenttia.

Mitä biotalous oikeastaan on?

Biotalous on taloutta, jossa hyödynnetään biologisia, uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen.”Bio” etuliitteenä viittaa uusiutuvuuteen, uudelleen käytettävyyteen sekä kierrätettävyyteen ja-talous tarkoittaa ratkaisusta saatavaa liiketoiminnallista hyötyä ja markkinoita tuotteille.

Biotaloudessa hyödynnetään puhtaita teknologiaratkaisuja (cleantech), toimitaan mahdollisimman resurssiviisaastija pyritään materiaalien kierrätettävyyteen. Tavoitteena on mm. korvata vanhoja materiaaliratkaisuja, vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöäja valjastaa yhä niukemmat luontopääomat uudeksi liiketoiminnaksi.

Ratkaisuilla pyritään turvaamaan monimuotoisen luonnon kestävyys ja luonnon ekosysteemipalveluiden toiminta - ovathan toimivat ekosysteemipalvelut koko biotalouden lähtökohta.

Biotalous on jakamista ja kokemista yli toimialarajojen, ja kemia on usein merkittävässä roolissa eri ratkaisujen mahdollistajana.

Biotaloutta sinisestä ja vihreästä kullasta?

Suomen biotalouden liikevaihto on 60 miljardia euroa, josta yli puolet on metsäbiotalouden liiketoimintaa ja noin viidennes tulee elintarviketeollisuuden ratkaisuista. Biotalouden osuus tavaraviennistä on noin 30 prosenttia, josta metsäbiotalouden osuus on lähes kaksi kolmasosaa.

Ei liene siis yllätys, että vihreä kullan ratkaisut, kuten Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas sekä UPM:n biodiesel BioVerno ovat meille näkyvin biotalouden ilmentymä Suomessa. Metsäperäistä biomassaa hyödynnetään sellu-, paperi- ja bioöljytuotteiden lisäksi mm. kangaskuiduissa, lääkkeissä, kemikaaleissa, kosmetiikassa sekä älypakkauksissa.

Metsän lisäksi vedessä piilee potentiaalia.

Suomen tavoitteena on kasvattaa voimakkaasti vesi- ja kalavaroihin pohjautuvan liiketoimintaa. Tällä hetkellä hyödynnämme kotimaista kalaa vain vajaan neljänneksen kokonaiskulutuksesta ja loppu noin 75 % on tuontikalaa. Tulevaisuuden ratkaisumahdollisuuksia nähdään vesiviljelyssä, joka on eräs kestävimmistä tavoista tuottaa ravintoa ja erilaisia raaka-aineita biopohjaisten tuotteiden valmistukseen. Vesieläinten ja kasvien kasvunopeus on omaa luokkaansa verrattuna maalla kasvatettaviin kasveihin ja eläimiin.

Suomella on lähtökohtaisesti kaikki edellytykset oivaltaville bioinnovaatioille, onhan pintalastamme liki 80 prosenttia metsää ja lisäksi maassamme on 188 000 järveä ja lampea unohtamatta 6300 kilometriä rantaviivaa.

Meillä on metsävarannoistamme maailman tarkinta tietoa ja vesikemiassakin lukeudumme maailman huippukastiin. Suomen biotalouden tutkimus- ja tiedemaailma on pohjoismaiden kultamitalitasoa. Lisäksi uusi hallitus on sitoutunut edistämään biotaloutta merkittävästi. Voisi siis todeta, että puitteet ovat kunnossa.

Asenne ja uskallus haasteina?

Me suomalaiset olemme vahvoilla biotaloudessa, mutta menestyksemme este on mielestäni kansaltamme puuttuva sopiva röyhkeys eli positiivinen aggressiivisuus.

Tapasin hiljattain biotalousstrategian toteutuksen koordinointiryhmän puheenjohtajan Sixten Sunabackan ja tämä päätelmäni sai sinetöinnin asiantuntijan suusta. Sixten kertoi, että biotaloutta edistävien tilaisuuksien ja puheenvuorojen jälkeen ruotsalaiset konsultit soittavat perään lähes jo lentokoneen laskeuduttua Helsinki-Vantaalle tiedustellen lisätietoja ja tarkennuksia. Ei jääne epäselväksi ketkä ovat askeleen edellä – jälleen kerran.

Blogini luontevaksi päätteeksi siteeraan Raute Oyj:n toimitusjohtajan Tapani Kiisken sanomaa Helsingin Sanomien uutisjutussa 15.6.2015: ”Biotalous on iso ja tärkeä juttu, mutta siinä ei kannata rajoittua kotinurkkiin."

LEILA RÄSÄNEN
Kirjoittaja on FIBSin yritysvastuuasiantuntija ja vastaa Yritykset ja biodiversiteetti -ohjelman sekä Master Class -valmennuksen suunnittelusta ja toteutuksesta

leila.rasanen(at)fibsry.fi

Lisätietoa biotaloudesta: http://www.biotalous.fi/