Skip to main content

Näin alkuun yritysvastuutyössä – FIBSin neljä ämmää (Miksi, Mitä, Miten ja Minä)

Blogikirjoitus   •   Tammi 17, 2017 09:00 EET

Pohdintaa yritysten tuotteiden, palveluiden, toimintatapojen ja prosessien vastuullisuudesta käydään useilla forumeilla ajankohtaisohjelmista blogeihin ja keskustelupalstoihin. Twitter tuomitsee nopeasti yritykset, joiden toiminnassa on parantamisen varaa ja yhä useampi asiakas pohtii tuotteen eettisiä arvoja tehdessään ostopäätöksiä. Väittäisinkin, että yritysvastuukysymykset ovat yksi aikamme suurimmista liiketoimintaa muuttavista trendeistä. Mutta mitä vastuullisuus on, ja miten varmistaa oman toiminnan vastuullisuus?

Mitä yritysvastuulla tarkoitetaan?

Termejä yhteiskuntavastuu, vastuullisuus, vastuullinen yritystoiminta, eettinen liiketoiminta ja kestävä liiketoiminta käytetään usein yritysvastuun synonyymeina. Yritysvastuulle ei ole virallista määritelmää.

Yleisesti voidaan kuitenkin pitää kestävää kehitystä tavoitteena, johon yritysvastuulla pyritään. Toisin sanoen yritys kantaa vastuuta toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista ja pyrkii siihen, että myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia samoista resursseista kuin mitä yrityksellä on tänä päivänä käytettävissään. FIBSin näkökulma yritysvastuuseen on liiketoimintalähtöinen: vastuullinen yritystoiminta on parempaa eli kannattavampaa ja kestävämpää liiketoimintaa niin yrityksen kuin yhteiskunnan kannalta.

Mutta mitä vastuullinen liiketoiminta sitten käytännössä oikein on? Miten yrityspäättäjä voi varmistaa toimivansa vastuullisesti? Miten aloittaa yritysvastuutyö – varsinkin, jos vastuullinen liiketoiminta ja sen ympärillä pyörivä termiviidakko ja raportointi ei ole entuudestaan tuttua? FIBSin yksinkertaisen Miksi, Mitä, Miten, Minä -kaavan avulla pääset alkuun yrityksesi vastuullisuustyössä.

Miksi? – selkeytä, mitkä ovat yrityksen motiivit yritysvastuutyölle ja mitä vastuullisuus sinulle tarkoittaa

Haastaisin yritysjohdon alkuun pohtimaan sitä, miksi yritys ylipäätään haluaa toimia vastuullisesti? Tavoitellaanko toiminnalta riskien parempaan hallintaa tai parempia suhteita sidosryhmiin? Tehdäänkö yritysvastuutyötä siksi, että sitä kuuluu tehdä – vai nähdäänkö vastuullisuus läheisesti strategiaan nivoutuvana tapana luoda uutta kassavirtaa vastuullisuutta arvostavien asiakkaiden keskuudessa? Halutaanko kenties erottua kilpailijoista? Nähdäänkö vastuullisuus niin suurena tulevaisuuden trendinä ja mahdollisuutena, että siihen halutaan tarttua aktiivisesti? Onko vastuullisuus osa yrityksen syvimpiä arvoja? On hyvä lähteä liikkeelle tunnistamalla omat motiivit ja myös se, miten paljon työhön voidaan panostaa. Alkuun pääsee vähälläkin, mutta laajemmat kehitystoimenpiteet vaativat luonnollisesti panostuksia työntuntien ja usein myös ulkopuolisten asiantuntijoiden muodossa.

Mitä? – tunnista yrityksesi suurimmat vaikutukset yhteiskuntaan – niin hyvässä kuin pahassa

Jokainen yrityksissä tehtävä päätös vaikuttaa tavalla tai toisella yrityksen työntekijöihin, asiakkaisiin, omistajiin tai esimerkiksi tehtaiden ympäristöllä asuviin perheisiin. Päätöksillä on lisäksi vaikutuksia ympäröivään luontoon ja ilmastoon. Yritysvastuutyössä onkin pohjimmiltaan kyse siitä, miten yritys pyrkii minimoimaan toimintansa negatiiviset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä maksimoi toimintansa positiiviset vaikutukset muillekin kuin osakkeenomistajille. Yrityksen vaikutuksia tulisi pohtia kokonaisuutena läpi yrityksen arvoketjun – aina raaka-aineiden alkulähteiltä tuotteen elinkaaren loppuvaiheille asti.

Yritysvastuutyön hyvänä aloituskohtana voisikin pitää sitä, että yritys pyrkii tunnistamaan oman liiketoimintansa aikaansaamat negatiivisten vaikutusten ja riskit ja työskentelee aktiivisesti niiden välttämiseksi tai jo aiheutettujen vahinkojen korjaamiseksi. Tämä on järkevää jo yrityksen riskienhallinnan näkökulmasta tarkasteltuna: on taloudellisesti kannattamatonta hukata energiaa tuotantoprosesseissa, puhumattakaan turhan energiankulutuksen vaikutuksista ilmastoon. On vastuutonta ja maineen hallinnan kannalta typerää hankkia raaka-aineita tai tuotteita tahoilta, joiden henkilöstökäytännöissä tietää olevan vakavia työturvallisuusongelmia tai huonoja työoloja.

Toiminnan positiivisten vaikutusten tunnistaminen auttaa yritystä konkretisoimaan sen, kenelle yritys luo toimintansa kautta lisäarvoa ja millä tavalla? Työntekijöille yritys maksaa palkkaa ja omistajilleen osinkoa – mutta saavatko esimerkiksi yrityksen tuotteet jotain positiivista maailmassa aikaan? Yhä useamman firman liiketoimintakonsepti perustuu kierrätykseen, resurssitehokkuuteen ja luonto-arvoja vaalivaan toimintatapaan. Puhtaat teknologia- tai terveystuotteet ovat oivia esimerkkejä siitä, miten tuotteiden avulla voidaan luoda yhteiskunnallista hyvää. Esiin on noussut myös yrityksiä, jotka ottavat rohkeasti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja oman toimintansa kautta ajavat kestävämpiä arvoja esimerkiksi maahanmuuttoon, syrjintään ja tasa-arvoon liittyen.

Tässä vaiheessa kehitystyötä on hyvä ottaa sidosryhmät, esimerkiksi asiakkaat ja kansalaisjärjestöt mukaan keskusteluun. Usein sidosryhmien kanssa käytävät keskustelut tuovat yrityksen johdon tietoisuuteen sellaisia potentiaalisia kehitysalueita, joita ei välttämättä olisi tunnistettu yrityksen sisäisissä keskusteluissa.

Miten? Mistä lähdetään liikkelle, mihin panostetaan paukut

Seuraavaksi on aika miettiä sitä, miten tunnistettuihin kehitysalueisiin tartuttaisiin. Suosittelisin yritystä naapuriin katsomisen sijaan pohtimaan juuri oman toiminnan erityispiirteitä ja sitä kautta tunnistamaan ne kohdat, joihin vaikuttamalla on mahdollista saadaan suurimmat tulokset aikaan. Alkuun kannattaa lähteä puuttumalla niihin asioihin, joihin yritysjohto pystyy helposti vaikuttamaan.

Yritysvastuutyön toimintasuunnitelmassa on tavoitteiden ja prioriteettien lisäksi hyvä olla mahdollisimman selkeästi määritellyt resurssit, vastuut ja aikataulut. Tärkeintä onkin lähteä kehitystyössä jostain liikkeelle ja miettiä toimintasuunnitelma pidempi aikaväli mielessä pitäen. On hyvä kertoa kehitystyön tuloksista siinä vaiheessa, kun muutosta parempaan on saatu aikaan. Varaudu myös viestimään keskeneräisestä prosessista ja tunnistamistasi vastuullisuudenhaasteista, mikäli yrityksesi yllättäen joutuisi parrasvaloihin vastuullisuuskysymyksiin liittyen.

Minä? Osallista työntekijät, sillä yritys on niin vastuullinen kuin sen heikoin lenkki

Osallista koko henkilöstösi miettimään sitä, mitä vastuullisuus heille merkitsee ja miten se ilmenee heidän työtehtävissään. Hienoista prosesseista ja toimintaohjeista on vähän apua, mikäli työntekijäsi eivät toimi ohjeidesi mukaisesti. Tavoitteenasi on saada jokaisen työntekijän kohdalla aikaan ahaa- elämyksiä – ai tätäkö vastuullisuus tarkoittaa minun työssäni? Ai näinkö se liittyy omaan tekemiseeni? Näin mahdollistat aidon muutoksen yrityksesi toimintatavoissa. Näytä itse esimerkkiä, sillä yrityksen arvot ja kulttuuri lähtevät johtajista.

Vastuullinen yritys varmistaa itselleen parhaat toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa eli

  • tekee enemmän kuin laki edellyttää
  • huomioi sidosryhmiensä tarpeet ja odotukset
  • maksimoi toimintansa positiiviset vaikutukset muillekin kuin osakkeenomistajille
  • minimoi toimintansa negatiiviset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset
  • kantaa vastuuta myös alihankkijoidensa vastuullisuudesta
  • raportoi ja viestii toimintansa positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista avoimesti ja läpinäkyvästi, sekä
  • kehittää taloudellisesti kannattavia ratkaisuja paikallisiin ja globaaleihin ongelmiin.

HELENA KEKKI
Päällikkö, FIBS
helena.kekki@fibsry.fi

Juttu on alunperin julkaistu Havis Amandan Nuorkauppakamarin Haavi-lehdessä 4/2016

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti