Pariisin jälkeen

Pariisin ilmastokokouksen ja siihen johtaneen pitkän ja raskaan prosessin jälkeen useimmat asianosaiset kuten ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen joukkoineen, yritysjärjestöt ja kansalaisjärjestöt huokaisivat tyytyväisinä. Sitova, 187 maata ja 98 % maailman päästöistä kattava sopimus, jolla pyritään rajoittamaan ilmaston lämpeneminen 2:een tai jopa 1,5 asteeseen, on todellinen läpimurto ja se luo hyvän pohjan pitkäaikaiseen suunnitteluun ja tekemiseen sekä valtioille, kunnille että yrityksille. 

Olin itse Pariisissa samaan aikaan partnerimme, johtavan kansainvälisen yritysjärjestön WBCSD:n vuosikokouksessa ja sen toimitusjohtajan Peter Bakkerin sanoin "This changes everything". Se mikä on mullistavaa, on että yritysten keskeinen sidosryhmä eli osakesijoittajat ja lainarahoittajat ovat ottaneet hiiliriskin osaksi normaaleja rahoituskriteereitään, ei siis enää vain kapeasti määriteltyä eettisen tai vastuullisen sijoittamisen osakesalkkua. Tämä koskee myös tärkeitä markkinavälineitä eli pääomasijoittamista ja yrityskauppoja. Talouselämä on siis muuttunut peruuttamattomasti.

On hienoa nähdä, että Suomi on monessa mielessä kansainvälisesti vähähiilisyyskehityksen kärjessä, vaikka kylmä ilmasto ja pitkät välimatkat luovat meille omanlaisia haasteitaan. Useimmat Suomen polittiset puolueetkin ovat valmiita mm. lainsäädäntö-ja budjettitoimiin, joissa vähähiilisyys näkyy, ja tämä testataan toki aika pian. Myös kuluttajille sekä niille tuotteita ja palveluita tarjoaville yrityksille tämän sopimuksen vaikutukset näkyvät pian. Monia soraääniäkin kuuluu, mm. tiedeyhteisön, kansalaisjärjestöjen ja hiilivuotoa pelkäävän raskaan teollisuuden suunnalta. Kuitenkin, kuten insinöörit tietävät, hyvän projektihallintotavan mukaan saavutuksia tulee juhlia näkyvästi ja kuuluvasti projektin isojen osien valmistuttua, ja vasta sitten korjataan virheet. Tämä suotakoon kaikille osallisille.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaisyrityksille? 

Suurimmat edelläkävijäyritykset ovat jo arvioineet ilmastonmuutoksen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset liiketoiminnalleen, sitoutuneet toimialakohtaisiin tai muihin päästörajoitteisiin kuten We mean business -aloitteeseen tai kotimaisiin aloitteisiin, sekä raportoivat tuloksista. Hiilipäästöjen määrä ja niiden tavalla tai toisella toteutuva hintaelementti ovat kriittisiä erityisesti energiateollisuudelle sekä logistiikalle. Myös keskisuurten yritysten pitää nähdä vuoden 2020 vähähiilisempi toimintaympäristö osana strategiatyötään ja sen riskienhallintaa. Tämä luo kaikille myös uusia businessmahdollisuuksia. Kuitenkin tuotekehityksen ja energiankäytön tai cleantechin edistyksellisyys ei tuo kilpailuetua, jos siitä ei myös kerrota faktoina myyntiargumenttina, ja tästä meillä on paljon hyviä ja huonoja esimerkkejä.

Mitä me itse FIBSissä teemme tässä tärkeässä asiassa? 

Hiilivapaa talous on ollut meillä ohjelmassa jo Kööpenhaminan kokouksesta lähtien tilaisuuksien ja julkaisujen, sekä yritysvastuun välineiden kuten GRI-vastuullisuusraportoinnin muodossa. Tuomme esille jäsentemme, jotka ovat kansainvälisesti edelläkävijöitä mm. DJSI ja CDP-vertailuissa, vähähiilisiä ratkaisuja. Tämä jatkuu 2016 mm. SDG-tavoitteiden sekä natural capital -välineiden kautta. Jatkamme oman kestävän kehityksen sitoumuksemme toteuttamista sekä omien vastuullisten hankintakäytäntöjemme kautta.

Hyvää joulua ja onnellista alkavaa vuotta 2016 kaikille.

MIKKO ROUTTI
Toiminnanjohtaja, FIBS
mikko.routti@fibsry.fi