Puheista tekoihin – hyvää työelämää ja johtamista kaikille!

Mitä on monimuotoisuus ja moniarvoisuus? Hyvin usein monimuotoisuus liitetään jonkin tietyn erityisryhmän asemaan työelämässä, sukupuolten tasa-arvokysymyksiin, kulttuuritaustaan tai yleisesti syrjintään. Nämä ovat kaikki tärkeitä ja keskeisiä teemoja, mutta todellisuudessa monimuotoisuuden käsitteen alle lukeutuvat kuitenkin paljon laajemmin kaikille organisaatioille relevantit ja ajankohtaiset asiat, joiden yhteisenä nimittäjänä on moniarvoisuuden toteutuminen: inhimillisen pääoman merkitys, osaajien houkuttelu ja pitäminen, työhyvinvointiasiat, oikeudenmukainen johtaminen,  työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, mielekkään työympäristön luominen...

Työyhteisö, joka tarjoaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä työhön, edistyä ja kehittyä työssään sekä motivoi jaksamaan työssä, on myös tehokas ja tekee parempaa tulosta. Nämähän ovat asioita, joista yhdenkään organisaation ei luulisi kieltäytyvän.

Johtavana tavoitteenamme on lisätä Suomen houkuttelevuutta työmarkkinoilla ja parantaa  työelämän laatua: työelämän, jossa kaikki sopivat joukkoon ja jossa erilainen osaaminen ja taustat mahdollistavat strategisen edun syntymisen, kun ne osataan valjastaa käyttöön oikein. Kuten VATES-säätiön tutkija Harri Hietala nosti haasteblogissaan esille vammaiset ja osatyökyiset: tavoitteena on osallistaa koko työvoimapotentiaali mukaan siten, että ulkoiset tekijät ja tausta eivät määrittele ihmisiä tiettyihin erityisryhmiin, vaan ratkaisevaa on osaaminen ja sitä kautta kaikkien osallisuus työelämämme kehittämiseen. Tähän tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa, sillä useissa suomalaisyrityksissä ja -organisaatioissa monimuotoisuutta ei koeta vielä rikkautena, vaan liian usein se edelleen assosioidaan ”vaikeisiin ryhmiin” (nuoret, vanhat, väärä sukupuoli, maahanmuuttajat, vammaiset jne.). Mitä jos kuitenkin lähestyisimme monimuotoisuutta monina uusina mahdollisuuksina ja pyrkisimme tekemään erilaisuudesta kilpailutekijän hyvällä johtamisella?

Ei siis ole kyse pelkästään siitä, että meidän täytyy houkutella uutta työvoimaa ja parhaat osaajat tulevaisuudessa, vaan keskeistä on myös nykyisen, olemassa olevan osaamisen parempi hyödyntäminen. Henkilöstössä on suuri potentiaali luoda uutta ja innovoida, olla sitä aineetonta pääomaa, jota ei voi kopioida. Luovuus, tuottavuus ja tehokkuus vaativat kuitenkin avoimen ja kaikki mukaan ottavan työympäristön, jossa on turvallista olla, ja jossa jokainen on arvostettu ja saa olla täysin oma itsensä.

Niin nykyisten kuin uusien osaajien kohdalla on hyvä huomioida, että jos luomme toistuvasti uusia kriteerejä ja rajoitteita ja haemme vain tietynlaista, tiettyyn muottiin sopivaa tuttua osaamista, suljemme ulkopuolelle jatkuvasti enemmän potentiaalia ja houkuttelemme alati vähentyviä ja kapeampia resursseja. Hyödyntäkäämme siis henkilöstön erilainen koulutus- ja kokemustausta, työnteon tavat, arvot ja näkemykset, jotta ne voivat muodostua tulevaisuuden menestyksen valttikorteiksi.

Työelämä 2020 -hankkeessa FIBSin ja Suomen monimuotoisuusverkoston tehtävänä on levittää monimuotoisuusjohtamista ja edistää moniarvoisuuden toteutumista suomalaisorganisaatioissa ja sitä kautta koko yhteiskunnassa. VATES-säätiön haasteeseen vastaamme, että FIBS haluaa tuoda erilaisuutta näkyvämmäksi yhteiskunnassamme mm. hyviä käytäntöjä ja yritysesimerkkejä tukemalla ja jakamalla, ja sitä kautta edistää osatyökykyisten pääsyä mukaan avoimille työmarkkinoille. Jäsenyrityksemme ja muut organisaatiot ovat antaneet inspiroivia esimerkkejä konkreettisista teoista, joilla monimuotoisuutta omassa organisaatiossa voi lähteä edistämään. Verkosto tarjoaa tilaa näiden hyvien käytäntöjen jakamiselle ja toisilta oppimiselle. Lisätietoa FIBSin ja Suomen monimuotoisuusverkoston toiminnasta löytyy osoitteesta: www.fibsry.fi/monimuotoisuusverkosto.

RIINA KASURINEN
Koordinaattori, Yritysvastuuverkosto FIBS / Suomen monimuotoisuusverkosto
riina.kasurinen@fibsry.fi

Tämä kirjoitus on osa Suomen hallituksen Työelämä 2020 -hanketta, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Lue lisää osoitteessa www.tyoelama2020.fi.