Blogikirjoitus -

​Yritykset alkavat nähdä luonnon monimuotoisuuden pääomana

Heli Saavalainen kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan luonnon tasapainon järkkymisestä 1960-luvulla ja siitä, kuinka luonnon monimuotoisuus hupenee yhä nopeasti.

Biodiversiteettikadosta puhuttaessa katse kääntyy luontevasti yrityksiin, vaikkakin torjunta-aineiden ja muiden teollisuuden aiheuttamien ympäristötuhojen lisäksi väestönkasvu ja kulutustottumukset vauhdittavat lajien katoa.

Yritykset voivat olla myös ratkaisu tähän yhteen aikamme suurimpaan globaaliin haasteeseen. Merkkejä uudesta ympäristösuhteesta on jo näkyvissä.

Jokainen yritys on tavalla tai toisella riippuvainen luonnon tarjoamista hyödykkeistä: puhtaasta vedestä, tulvien säätelystä, kasvien pölyttämisestä tai tuotteiden valmistukseen tarvittavista raaka-aineista ja energiasta. Yhä useampi yritys onkin alkanut nähdä monimuotoisen luonnon pääomana, jota tulee suojella ja kasvattaa siinä missä rahallista, sosiaalista, inhimillistä ja suhdepääomaakin.

Tämä on saanut edelläkävijäyritykset kehittämään ekosysteemejä tukevia ja säästäviä tuotteita, palveluita ja käytäntöjä. Paljon olisi kuitenkin vielä tehtävä, jotta toiminta saataisiin jalkautettua kaikkiin suomalaisyrityksiin ja luonnon köyhtyminen pysäytettyä. Tähän tarvitaan myös valtion tukea, sillä ympäristövaikutusten ja luonnon riippuvuussuhteiden määrittely edellyttää yrityksiltä muutakin kuin ajattelu- ja asennemuutosta.

Biodiversiteettityön edistämistä suomalaisyrityksissä on tähän mennessä tukenut ympäristöministeriö. Työhön saatavat varat ovat tiukassa.

Suomessa voitaisiin ottaa mallia Hollannista, jossa valtio on tukenut yritysten biodiversiteettitoimintaa viiden viime vuoden aikana kaikkiaan 15 miljoonalla eurolla. Suomessa budjetti on vastaavalla ajanjaksolla ollut noin sadasosa tästä. Olemme päässeet tällä hyvään alkuun. Hollannissa työ on maan viranomaisten mukaan valtion tukitoimien ansiosta jo pitkälti valmista: joka ikinen hollantilaisyritys huomioi tai ainakin tiedostaa vaikutuksensa ja riippuvuussuhteensa luontopääomaan liiketoiminnassaan.

Yksityinen sektori ei yksin pysäytä biodiversiteettikatoa, mutta sen vaikutus luonnon tilaan on merkittävä. Kun yrityksissä ymmärretään luonnon monimuotoisuuden heikentymisen olevan uhka liiketoiminnalle, asioita voi alkaa tapahtua nopeastikin. Olivathan yritykset Pariisin ilmastosopimustakin vauhdittanut keskeinen voima.

ANNA LEMSTRÖM
Ympäristövastuun asiantuntija, FIBS
anna.lemstrom@fibsry.fi

Juttu on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 3.5.2017

Aiheet

  • Työelämä

Kategoriat

  • luonnon monimuotoisuus
  • biodiversiteetti
  • biodiversiteettikato
  • luontopääoma
  • ekosysteemit

Yhteyshenkilöt

Tarja Laakkonen

Lehdistön yhteyshenkilö Viestintäpäällikkö 0400 877 396

Mikko Routti

Lehdistön yhteyshenkilö Toimitusjohtaja 040 527 4575

Liittyvä sisältö