Yritysten uusi rooli - kestävän talouden arkkitehti?

Sitran Kestävä Talous-foorumissa tarkastellaan sekä koko Suomen, että eri toimijoiden kykyä tuottaa hyvinvointia kansakunnalle. Olen itse pohtinut yritysten pitkän tähtäimen menestymisen avaimia ja samalla niiden kykyä tuottaa hyvinvointia kansalaisille.

Vaikka talous on ihmistä varten eikä ihminen taloutta varten, yritysten luoma lisäarvo kansantalouteen on yhteiskuntien toiminnan moottori; ilman sitä mikään moderni talous ei toimi. Vuonna 2012 yritykset ovat vahvasti ongelmanratkaisijoiden roolissa, mm. köyhyyden ja ilmastonmuutoksen seurausten osalta. Viimeisten vuosikymmenien aikana talouselämä on globalisoitunut ja vahvistanut rooliaan verrattuna mihin tahansa muuhun toimijaan. Valtiot eivät ole saaneet esim. finanssisektorin lieveilmiöitä  kuriin, vaan esim. toistuvat finanssikriisit ovat seuranneet toisiaan; sama koskee veronkiertoa ja muita negatiivisia ilmiöitä. Kuitenkin kasvavan regulaation tie tuntuu toivottomalta, vaan yritysten ohjauksen pitäisi tapahtua kevyemmin keinoin tinkimättä yhteisen hyvän päämääristä.   

Toisaalta ongelmat luovat myös mahdollisuuksia; sotakorvausurakat veivät noin 2,5 vuoden koko Suomen BKT:n, mutta metalliteollisuutemme ja sen jälkeen elektroniikkateollisuutemme alkoi nimenomaan tästä. Samoin esimerkiksi innovatiivisimmat yritykset löytävät tapoja ratkaista pientulisijojen päästöongelmia ja luoda markkinoita. Yritysten ja ihmisten pitää myös saada päälle luja usko menestyksen välltämättömyyteen ja mahdollisuuteen.

Uusi näkökulma yhteiskuntavastuuseen

Suomalaiset yritykset ovat saaneet mediassa monesta syystä voimakasta kritiikkiä mm. ympäristön vahingoittamisesta, verojen välttelystä ja pikaisista irtisanomisista. Perinteisesti hyvät yritykset ovat pitäneet huolta, että niiden taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset eivät ole ainakaan negatiivisia; tämäkin on jo kunnioitettavaa. Uudempi näkökulma on sosiaalinen hyväksyntä tai lisenssi (social license to operate), esim. kaivos-tai terveydenhuoltoaloilla. Aktiivisilla toimilla ja dialogilla haetaan aktiivisesti tasapainoa eri sidosryhmien asenteiden, huolien ja vaatimusten kanssa. Lisenssi pitää ansaita joka päivä uudelleen; pelkästään lakien noudattaminen ei riitä, vaan on oltava herkkä eettisillekin signaaleille. Koko ajan voi tulla uusia vaatimuksia, jotka muuttavat radikaalisti markkinoita, esimerkiksi asiakkaiden ja omistajien hyväksyessä ne.

Yhteisen arvon tuottaminen

On olemassa jo satoja esimerkkejä siitä, että uutta kannattavaa kasvua sekä Suomessa että maailmalta voidaan löytää yhteiskunnan ongelmien ratkaisusta nimenomaan yrityksen omilla ydinalueilla, jolloin luodaan tulosta sekä yritykselle että asiakkaille. Esimerkkinä näistä vaikkapa Nestlén panostus tähän ydinliiketoiminta-alueillaan kuten vesi, ravitsemus ja maatalouden ja maaseudun kehitys.

Opetus, terveydenhuolto ja infrastruktuuri on nyt avattu yritysten kilpailulle. Näiltä alueilta on mahdollista löytää tehtäviä, joissa kansalaisten saama palvelu voi parantua, maksajat saavat enemmän samalla rahalla, ja yritykset uutta työllistävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Kolmas esimerkki on yhteiskunnallinen yrittäminen, jossa yritystoiminnan päämääränä on osingon tai yritysarvon maksimoinnin sijasta esim. lähiympäristön työllistäminen.

Tulevaisuuden yritys osaa mitatata ja johtaa vastuullisuuden suorituskykyä. Toiseksi vastuullisuutta seurataan myös hallitustasolla ja hyödynnetään yrityssuunnittelussa. Kolmanneksi onnistuminen tai epäonnistuminen vastuullisuudessa toimii palkitsemiskriteerinä.

Kaikkien yritysten, myös kotimarkkinoilla toimivien, tulee jatkossa tunnistaa muuttunut pelikenttä, jossa liiketoiminnan vaatimuksia, riskejä ja reunaehtoja tulee yllättävistäkin suunnista. "Me vain myymme näitä vaatteita" ei riitä vastaukseksi kysymykseen alkuperämaasta. Myös myyntimahdollisuudet muuttuvat radikaalisti, varsinkin sähköisillä tieto-ja palvelualoilla. Ei-kaupallisilta nykyisin tuntuvat hyödykkeet kuten luonto, vesi, ilma ja peruskoulutus voivat olla menestystuotteita.

Mikko Routti, toiminnanjohtaja
Finnish Business & Society

Kirjoitus perustuu Mikko Routin Sitran Kestävä talous -foorumissa julkaisuun kirjoitukseen.