Skip to main content

Maailman yhteinen ostoslista on huikea mahdollisuus yrityksille

Uutinen   •   Loka 27, 2016 08:09 EEST

Pitkään valmisteilla olleet YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, Sustainable Development Goals (SDGs), julkaistiin viime syksynä juhlallisin menoin YK:n huippukokouksessa New Yorkissa. FIBS järjesti syyskuussa yhdessä EK:n, Sitran ja ulkoministeriön kanssa seminaarin, jossa pohdittiin, miten suomalainen elinkeinoelämä voisi luoda uutta bisnestä uusista globaaleista tavoitteista. FIBSin päällikkö Helena Kekki visioi miten tästä eteenpäin.

Mitkä asiat jäivät päällimmäisenä mieleesi syyskuun seminaarista?

Kiinnostus tilaisuutta kohtaan oli kova. Saamamme palautteen perusteella tuntuu siltä, että aihe on useissa yrityksissä kuuma ja usea yritysjohtaja pohtii parhaillaan tavoitteiden linkitystä oman yrityksen liiketoimintaan. Tavoitteissa nähdään paljon potentiaalia, mutta vielä hieman avoimeksi jää kysymys siitä, miten tavoitteet voi käytännön tasolla valjastaa yrityksen voimavaraksi. Yrityksissä janotaan nyt lisää tietoa aiheesta.

Palautteen perusteella tuntuu myös siltä, että nyt on isosti herätty siihen tosiasiaan, että yritys tarvitsee ympärilleen ison joukon hyvinkin erilaisia yhteistyötahoja yliopistoista kansalaisjärjestöihin ja kuluttajiin pysyäkseen yhä kovenevassa kilpailussa mukana. Yksin yrittäminen ei nykymaailmassa enää riitä.

Miksi yritysten kannattaa pohtia liiketoimintaansa SDG-tavoitteiden kautta, putoaako kokonaan kelkasta jos sitä ei tee?

Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat tiivistetyn kuvauksen maailman todennäköisestä kehityssuunnasta. Lyhyellä aikavälillä kilpailussa voi vielä sinnitellä, vaikka liiketoiminta ei olisikaan kestävän kehityksen mukaista. Pidemmällä aikavälillä maailma tulee muuttumaan tavoitteiden kuvaamaan suuntaan. On selvää, että regulaatio ja sidosryhmien suunnalta tulevat paineet tulevat entisestään kasvamaan tulevien vuosien aikana. Uskoisinkin, että pitkällä aikavälillä kestävän kehityksen periaatteita noudattavat yritykset tulevat todella erottumaan kilpailijoistaan.

SDG-tavoitteita on kaikkiaan 17, mitkä niistä sopivat mielestäsi erityisen hyvin suomalaisyrityksille?

Tähän kysymykseen ei löydy yhtä oikeaa vastausta. Toivoisinkin, että tavoitteet haastaisivat yritykset tarkastelemaan omien päätöstensä, prosessiensa ja tuotteidensa vaikutuksia kokonaisuutena läpi yrityksen arvoketjun – aina raaka-aineiden alkulähteiltä tuotteen elinkaaren loppuvaiheille asti. Ajattelen, että kestävän kehityksen tavoitteita voisi hyödynnettäisiin yrityksissä ikään kuin ”kestävän kehityksen silmälaseina”. Ne ovat apuväline, jonka läpi asioita tarkastellen voi tunnistaa oman yrityksen toiminnan positiiviset ja negatiiviset vaikutukset niin läheisiin sidosryhmiin kuin laajemminkin yhteiskuntaan.

Toiminnan positiivisten vaikutusten tunnistaminen auttaa yritystä konkretisoimaan arvonluontinsa määränä ja kohteen – kenelle yritys luo toimintansa kautta lisäarvoa ja millä tavalla? Työntekijöille yritys maksaa palkkaa ja omistajilleen osinkoa – mutta saako esimerkiksi yrityksen tuotteet myös jotain muuta positiivista maailmassa aikaan? Tunnistamalla liiketoiminnan positiiviset vaikutukset ja niistä viestimällä voidaan erottua kilpailijoista yhä kovenevalla kilpakentällä, jossa asiakkaat ja laajempikin sidosryhmä vaativat yrityksiltä kestävyyttä ja on valmis mustamaalaamaan nopeasti sellaiset yritykset, joiden toiminnassa on selvästi parantamisen varaa.

Se, minkä tavoitteen yritysjohto kokee omakseen, riippuu hyvin paljon yrityksen lähestymistavasta koko asiaan: halutaanko kartoittaa nykytilanne, jotta voidaan välttää riskejä tai varmistaa, ettei itse olla kehityksen jarruja? Toiminnan negatiivisten vaikutusten tunnistamisen ja niiden välttäminen on järkevää riskienhallinnan ja kustannusten näkökulmasta tarkasteltuna: On esimerkiksi taloudellisesti kannattavaa toimia energiatehokkaasti. On lisäksi maineenhallinnan ja yleisen kannattavuuden kannalta typerää toimia tavalla, joka mahdollisesti aiheuttaa ympäristötuhoja tai työntekijöiden pahoinvointia.

Jotkut yritykset ottavat tavoitteekseen tiettyjen tavoitteiden edistämisen. Esimerkiksi naisten tasa-arvoa yritys voi aktiivisesti edistää omassa ydintoiminnassaan huolehtimalla henkilöstöhallinnon kautta tasapuolisesta työntekijöiden kohtelusta. Yhteiskunnalliset yritykset ovat lähtökohtaisesti kunnianhimoisempia tavoittelemalla liiketoimintasa kautta proaktiivisesti parempaa yhteiskuntaa ja siten oman toiminnan vaikutusten tunnistaminen on näille yrityksille toiminnan keskiössä.

SDG-tavoitteet ovat globaaleja tavoitteita, mikä kuulostaa massiiviselta hankkeelta, voiko pieni tai keskisuuri yritys lopulta vaikuttaa asioihin ja maksaako se vaivan?

Toki yritys kun yritys voi vaikuttaa asioihin – yrityksen koko ei mielestäni ole määrittävä tekijä yritysten potentiaalisia vaikutuksia mietittäessä. Hyvinkin pieni riskisektorilla toimiva yritys voi saada merkittävän, peruuttamattoman negatiiviset vaikutukset aikaan. Ajatellaan vaikka radioaktiivista materiaalia kuljettavaa yritystä, joka ei huolehdi toimintansa turvallisuudesta. Kuljetuksen yhteydessä tapahtuva virhe tai onnettomuus voi aikaansaada silloin hyvin laajan ja merkittävän ympäristötuhon, joka vaikuttaa negatiivisesti tuhansien ihmisten terveyteen ja ympäristön monimuotoisuuteen. Toisaalta pienikin yritys voi aikaansaada merkittäviä positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan – esimerkiksi kehittämällä teknologian, jonka avulla voidaan vähentää energiankulutusta teollisuudessa tai hyödyntää jätteeksi muuten päätyviä materiaaleja. Koko ei siksi mielestäni ole tässä asiassa ainoa määrittävä tekijä – vaikka toki on totta, että suurien yritysten vaikutukset ovat usein myös merkittäviä.

Lokakuun seminaarissa kuultiin monia kiinnostavia käytännön esimerkkejä, miten yritysten toiminta edistää SDG-tavoitteiden saavuttamista, mutta onko tietoa, kuinka moni yritys maailmalla ja Suomessa on jo tavoitteet jollain tavalla huomioinut liiketoiminnassaan?

Tarkkaa tietoa tästä ei tietenkään ole saatavilla, mutta erilaisia arvioita on tehty. Jo viime vuonna  PwC:n kansainvälisen kyselyn mukaan 92 % yrityksistä oli tiedostanut tavoitteiden olemassaolon ja 71 % suunnitteli tavoitteiden huomioimista omassa liiketoiminnassaan. Uskoisin, että ajan myötä nämä luvut kasvavat – myös suomalaisten yritysten keskuudessa.

Mikä voisi olla paras keino saada entistä useampi yritys oivaltamaan SDG-tavoitteiden bisnesmahdollisuudet?

Itse puhun SDG tavoitteista maailman yhteisenä ostoslistana. Ne kuvaavat maailman kohtaamia haasteita ja siten ovat listaus tarpeista, joihin YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet löytämään ratkaisuja. Meillä on siis asiakas, jolla on selkeä tarve ja keinot löytää ratkaisujen tarjoajille rahoitusta. Yleensä tällaisissa tilanteissa markkinatalous toimii varsin tehokkaasti: jo kehitettyjen ratkaisujen kysyntä nousee, ja yritykset innovoivat uusiin haasteisiin ratkaisuja markkinaehtoisten tuotteiden ja palveluiden muodossa. Uskaltaisin väittää, että bisneksen näkökulmasta tämä on varsin herkullinen tilanne. Yrityksen pitää vain tunnistaa oma roolinsa kestävän kehityksen yhtälössä.

Mistä yritykset saavat parhaiten tietoa SDG-tavoitteista, jos haluaa vain päästä jyvälle mistä on kyse ja pohtia sopisiko tämä meidän yrityksellemme?

Netti on jo nyt pullollaan työkaluja ja tietoa tavoitteista yrityksille. Ehkä konkreettisena vinkkinä voisin tarjota SDG Compassia, jonka avulla yritys voi päästä alkuun.

Mitä FIBS aikoo jatkossa tehdä teeman osalta, onko esimerkiksi tiedossa jatkoa lokakuun tilaisuudelle?

FIBSillä on suuria suunnitelmia teeman ylläpitämiseksi osana vuoden 2017 palvelutarjontaa. Suunnitteilla on aiheeseen lisää konkretiaa tuovia seminaareja, työpajoja ja koulutusohjelmia, joista lisää tullaan tiedottamaan lähempänä niiden ajankohtaa. Kannattaa siis seurata ilmoitteluamme jäsenkirjeissä, nettisivuillamme sekä sosiaalisen median kanavissamme.

Lisätietoja:

Helena Kekki, päällikkö, FIBS, p. 050 3451 966, helena.kekki@fibsry.fi

http://www.un.org/sustainabledevelopment/

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy