Suomella ei ole aikaa eikä varaa jättää maahanmuuttajien potentiaalia käyttämättä

FIBSin ja Postin aamiaisseminaarissa äänessä olivat mm. (vas.) Sonja Hämäläinen (Työ- ja elinkeinoministeriö), Markku Lahtinen (Helsingin seudun kauppakamari), Tiina Mehto (F-Secure), Osman Abdi (Horn Afrik), Sean Ricks (Yle), Derek Hagan (Posti), Bruce Oreck, Heikki Malinen (Posti) sekä Mikko Routti (FIBS)

Suomi tarvitsee uutta kasvua ja innovaatioita, mutta ilman monimuotoisia työyhteisöjä sekä eri kulttuurien ja toimintaympäristöjen tuntemusta tie on pitkä. 

FIBSin monimuotoisuusverkoston ja Postin yhteistilaisuudessa Maahanmuuton myytinpurkutalkoot pureuduttiin perjantaina pohtimaan, keitä ja millaista osaamista Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. Minkälaisia maahanmuuton ja työelämän myyttejä myytinmurtajat onnistuivat purkamaan?

Postin pääkonttori Ilmalassa tarjosi erinomaisen keskusteluareenan päivän teemalle, sillä Postin työntekijät Suomessa edustavat yli 80 eri kansalaisuutta. Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen mukaan nopeasti muuttuvalla posti- ja logistiikka-alalla tarve monimuotoiselle ja kansainväliselle osaajapotentiaalille tulee vain kasvamaan.

Myytti 1: Kyllä työtä tekevälle löytyy

Suomalaiset työmarkkinat ovat murroksessa niin globaalien trendien kuin kansallisten kehityskulkujen ristipaineessa. Globaalisti tarkasteltuna Suomeen vaikuttavat muuttuvat ja kasvavat muuttovirrat, kun taas kotimaassa työikäisen väestön osuus pienenee ja huoltosuhde heikkenee. Tällä hetkellä työikäisen väestön määrä vähenee 10 000 hengellä vuodessa, ja jottei työvoiman määrä supistuisi, tarvittaisiin 34 000 työntekijää lisää vuosittain, kertoi Helsingin seudun Kauppakamarin projektijohtaja Markku Lahtinen. Lisäksi työmarkkinoilla vallitsee heikko kohtaantotilanne, jossa tietyille aloille on ylitarjontaa, kun taas toisissa kärsitään työvoimapulasta.

Maahanmuuttajien kohdalla etenkin ensimmäisen työpaikan saaminen vie liian pitkään, totesi Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen. Koulutus- ja työllistämispolkuja olisi nopeutettava, jottei arvokasta inhimillistä pääomaa menetettäisi. Lisäksi ensimmäinen työpaikka on usein avain suomen kielen oppimiseen sekä yhteiskuntaan integroitumiseen.

Tilaisuudessa kuultiin myös ulkomaalaisten työntekijöiden kokemuksista suomalaisilla työmarkkinoilla.Vaikka työnhaku on alkuun haastavaa, kannustaa irlantilaistaustainen Postin työntekijä Derek Hagan ulkomaalaisia työnhakijoita olemaan positiivisia ja rohkeita. Virheiden tekemistä ei tulisi liikaa pelätä. Hagan kuitenkin muistuttaa, että työn saatuaan työntekijä ei voi yksin muuttaa koko työkulttuuria, vaan työnantajalta kaivataan tukea ja apua keskinäiseen sopeutumiseen. Somalialaistaustainen Osman Abdi lähti puolestaan rohkeasti yrittäjyyden tielle. Suomeen Abdi saapui Somaliasta vuonna 1990 taskussaan vain 50 dollaria. 26 vuotta myöhemmin hän johtaa työvoimapalvelua HORN AFRIKia, joka on työllistänyt lähes 100 ihmistä yli 30 maasta. Menestys ei kuitenkaan ole tullut helpolla, sillä ennakkoluuloja Abdi kertoo kohtaavansa päivittäin.

Myytti 2: Työtehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa ja sujuvaa suomen kielen taitoa

Mikä yhdistää farkkuja, eBayta, YouTubea ja WhatsAppia? Ne ovat kaikki maahanmuuttajien keksintöjä. Entinen Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck korosti key note puheessaan, että monimuotoisuus luo tervettä painetta ja mahdollisuuksia innovaatioille. Esimerkiksi Suomessa opiskelee tälläkin hetkellä lähes 20 000 kansainvälistä opiskelijaa, joiden potentiaalia ei osata täysimittaisesti hyödyntää. Valmistumisen jälkeen opiskelijoilla on hyvin vähän kannustimia jäädä Suomeen ja viimeistään byrokratiakoneisto nujertaa sitkeimpienkin Suomi-fanien halun jäädä, Oreck totesi. Monimuotoisuus ja monikulttuurisuus olisivat Suomelle parhaimmillaan etu kilpailussa kansainvälisistä huippuosaajista. Monimuotoiset työmarkkinat ovat vetovoimaisemmat sekä omille että tänne tuleville osaajille, muistutti myös TEM:in Sonja Hämäläinen.

Maassa, jonka kieltä puhuu vain hieman yli 5,5 miljoonaa ihmistä, ei ole varaa myöskään korostaa rekrytoinneissa liiaksi suomen kielen osaamista. Suomalaisen koulujärjestelmän ansiosta englantia puhutaan erinomaisesti ja todellisuudessa vain hyvin harvassa tehtävässä suomen kieli on ehdoton menestymisen edellytys. Vaatimusten taustalla on pikemminkin asenteet kuin todelliset tarpeet, Oreck muistutti. Suomalaisessa työkulttuurissa annetaan usein myös turhan paljon painoarvoa koulutustaustalle. Maisterin paperit eivät kuitenkaan ole tae luovuudesta tai lahjakkuudesta.

Myytti 3: Meidän yrityksessä on jo monimuotoisuusohjelma, kyllä kaikki on kunnossa

Monimuotoisuus ja sen johtaminen ovat tällä hetkellä monen työnantajan agendalla ja yritykset implementoivat innokkaasti tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuden liittyviä kehitystoimenpiteitä. Jotta monimuotoisuuteen liittyvät arvot eivät jäisi korulauseiksi, tarvitaan kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Pitkällä tähtäimellä se kannattaa, sillä arvioiden mukaan esimerkiksi monikulttuuriset palveluntuottajat ovat 8 % kannattavampia kuin muut saman alan yritykset.

F-Securella monimuotoinen ja –kulttuurinen työyhteisö on itsestäänselvyys ja tärkeä osa esimerkiksi asiakaskokemuksen ymmärtämistä, sillä asiakkaita on yli 30 miljoonaa ympäri maailman, kertoi F-Securen HR Manager Tiina Mehto. Monimuotoinen työyhteisö on myös luovempi ja edistää työntekijöiden sitoutumista työhönsä. Aina monikulttuuriset työyhteisöt eivät kuitenkaan ole pelkkää auvoa ja esimerkiksi suomalaisten suorapuheisuus saattaa aiheuttaa etenkin virtuaalimaailmassa hämmentäviä tilanteita small talkin puuttuessa, Mehto hymähti.

Jotta monikulttuuriset työyhteisöt toimisivat hyvin, peräänkuuluttivat tilaisuuden myytinmurtaja-panelistit Hagan, Mehto ja Abdi verkostoitumisen, ennakkoluulottomien kohtaamisten ja mentoroinnin merkitystä. Työkulttuuriin vaikuttaa kuitenkin niin moni muukin sosiaalisen elämän aspekti kuin pelkästään se, mitä työaikana tapahtuu. FIBSin monimuotoisuusverkoston toiminnan vetäjä Riina Kasurinen tiivisti päivän annin hyvin toteamalla, että rakenteelliset kysymykset, kuten kieli- tai koulutusvaatimukset vaativat työtä, mutta haastavinta ja tarpeellisinta on muuttaa asenteita, ja tähän jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa.

Lisätietoja: Riina Kasurinen, päällikö, p. 050 360 3843, riina.kasurinen@fibsry.fi

Teksti: Tuuli Nummelin, tuuli.nummelin@fibsry.fi
Kuva: Vesa Kippola, Imgokuva