Skip to main content

Joulukuusessa valot saavat loistaa – miten on konesalin laita?

Blogikirjoitus   •   Tammi 04, 2016 13:19 EET

Tietoviikko uutisoi vastikään massiivisista datakeskusinvestoinneista Tuusulaan ja Jämsään, mikä on saanut minut pohtimaan yhtä palvelinkeskuksiin liittyvää asiaa: tarvitsevatko ne valoja valaisemaan siellä toimivia erilaisia laitteistoja, kuten palvelimia, levylaitteistoja ja verkkokomponentteja? Vanhempana IT-alan tieteenharjoittajana itselleni on tullut mieleen myös aika, jolloin konesaleista oli tavoitteena nimenomaan sammuttaa valot. Eihän siellä tarvitse kenenkään jatkuvasti oleskella, ja valoja tarvitaan vain silloin, kun asennustyöt niitä vaativat. Muuten siellä olevat laitteistot toimivat itsenäisesti automaation avulla – ja valoitta. Tämä tapahtui jo joskus 80-luvun loppupuolella konekeskuksissa, joissa ajettiin mainframe-laitteistoja.

Nykyiset konekeskuksien infrastruktuurit koostuvat lukuisista erilaisista komponenteista, mikä aiheuttaa niissä myös jatkuvia muutoksia. Konehuoneissa siis oleskellaan ja työskennellään usein, minkä vuoksi valotkin ovat tarpeen. Kesähelteillä viilennetyissä konesaleissa on tietysti miellyttävää olla, mutta jatkuvana rupeamana se ei välttämättä sitä ole. Lisäksi valot, viilennys sekä eri laitteiden suuri määrä syövät jatkuvasti energiaa, mikä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia konekeskuksien pyörittäjille – ovat ne sitten palvelutarjoajia tai oman konesalin omistajia. Jukka Manner totesi 13. maaliskuuta Helsingin Sanomien artikkelissa, että “tietotekniikka ahmii salakavalasti yhä enemmän sähköä, emmekä huomaa sitä” – palvelinkeskusten hallinnoijien olisikin siis syytä miettiä myös energiankulutusta.

Mobiilitransaktioiden määrän kasvu, reaaliaikaisen analytiikan tarve sekä datan muodostuminen seuraavaksi merkittäväksi luonnonvaraksi tulevat kaikki jo erikseen, mutta etenkin yhdessä, asettamaan merkittäviä vaatimuksia ja haasteita näitä pyörittäville infrastruktuureille. Toisin sanoen komponenttien määrä tulee kasvamaan ja järjestelmät monimutkaistumaan, minkä seurauksena sekä henkilöresurssien että energiankulutuksen määrät kasvavat väistämättä. Näihin vaatimuksiin ja haasteisiin on mahdollista vastata oikeilla teknologiavalinnoilla, joiden seurauksena järjestelmäresurssit ovat käyttöasteiltaan optimaalisesti hyödynnetty, samoin kuin niiden energiankulutus. Tämä edellyttää myös pitkälle vietyä standardointia palvelutarjonnassa ja korkeaa automaatioastetta. IBM:n latteistoteknologiat on suunniteltu juuri tämän tyyppiseen toimintamalliin, jolloin niihin voidaan konsolidoida suuri määrä hajautetussa ympäristöissä toimivia palvelimia ja jotka usein ovat myös kuormitettuna matalalla käyttöasteella.

Data on tulevaisuuden uusi merkittävä luonnonvara, jonka rattaita pyörittämään ja tietoa tuottamaan tarvitaan tehokkaita jalostuslaitoksia. IBM z ja Power Systems -järjestelmät ovat erinomaisia rakennuspalikoita näiden laitosten toiminnan, eli palvelinkeskusten avoimien ja automatisoitujen järjestelmien, perustaksi. IBM on panostanut molempien palvelinteknologioiden tuotekehityksessä ja suunnittelussa juuri suurten datamassojen tehokkaaseen käsittelyyn, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan palvelinkeskusympäristön myös energiankulutuksen kannalta. Uskon, että nämä molemmat IBM-järjestelmät tulevat olemaan avainasemassa uuden luonnonvaran, datan, jalostamisessa yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn pohjaksi.

Kysymykseen, tarvitaanko konesaleissa valoja, voin todeta, että niiden päälläoloa ja muuta energiankulutusta voidaan optimoida valitsemalla palvelinkeskuksiin teknologioita, jotka mahdollistavat pitkälleviedyn automatisoinnin ja konsolidoinnin, jotka puolestaan minimoivat energiankulutusta.

Joulukuusessa valot voivat kuitenkin palaa huoletta koko joulun ajan.

PS: Aiheeseen liittyviä lukuvinkkejä: Kävin aikaisemmassa blogissani kollegani Jan Nielsenin kanssa keskustelua IBM Power -teknologiasta ja sen kyvykkyydestä datamassojen käsittelyssä. Samasta teknologiasta kirjoittaa myös toinen pohjoismainen kollegani Patrik Gunnersten. Hän kertoo omassa blogissaan, mitä avoimen OpenPOWER Foundation -yhteisön ratkaisut mahdollistavat. Lisäksi kollegani Maria Boisen kirjoittaa blogissaan IBM z Systems -teknologiaan pohjautuvasta IBM LinuxONE -järjestelmästä, ja sen kyvykkyyksistä avoimen lähdekoodin tietopalvelimena.

Kirjoittaja:

Harri Stranden

Arkkitehti, järjestelmä- ja teknologiayksikkö, IBM

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy