Teollisen internetin ABC

Elämme eksponentiaalisen muutoksen aikaa. Ne, jotka kestivät pidemmänkin oppimäärän prosenttilaskuissa, muistavat, millainen käyrä tulee vakioprosentilla kasvavasta suureesta. Jyrkästi nouseva. Teollisen internetin ilmiö on siinä mielessä hankala, että alkuvaiheen muutokset eivät näytä kaksisilta, ja juuri, kun ajattelee, että nyt se hype meni ohi, alkaakin tapahtua.

Yksittäinen trendi osataan yleensä hahmottaa hyvin, mutta teollisen internetin kohdalla kyse on usean nopean muutoksen yhteisvaikutuksesta. Tulevaisuudentutkijatkin ovat hämillään, jos yritetään kuvitella usean yhtaikaisen trendin vaikutuksia. Nyt on menossa vaihe, jossa tietojenkäsittelykapasiteetti riittää luonnollisen kielen ja reaaliaikaisten tapahtumien käsittelyyn. Samanaikaisesti analytiikkaa on kehittynyt jättiharppauksin ja algoritmit pystyvät mallintamaan itseoppivasti asioita, joista ihmiset eivät saa mitään selkoa. On myös menossa vaihe, jossa lähes kaikki toiminnat digitalisoituvat ja operaatiot tietokoneistuvat. Lisäksi sovelluksia saadaan imettyä pilvestä ennenkuulumattoman tehokkaasti. Nopeilla soveltajilla on nyt käsissään elämänsä tilaisuus.

IT on avainasemassa kaikissa yritysten tehostamistoimissa, ja yritysten väliset ketteryyserot alkavat näkyä. Tietojenkäsittelyn ollessa kyseessä täytyy muistaa myös soveltamisen haasteet, joista yleisin on organisaatioiden kyvyttömyys ottaa käyttöön uutta tietotekniikkaa sotkematta rahaa tuottavaa toimintaa. Näin ollen syntyy tilanteita, joissa joku osaa hyödyntää nopeita muutoksia ja joku ei. Yhä yleisempää on, että se, jolla on ketteryyttä vie lähes koko potin (ainakin hetkeksi) ja jättää kilpailijat painiskelemaan kehnojen katteiden ja kehittymättömien kykyjen kierteessä. Ilmiö on tuttu kaikilta toimialoilta, mutta erityisesti uuteen teknologiaan perustuvissa liiketoiminnoissa.

Nyt meillä on käsillä luultavasti yksi suurimpia vallankumouksia pitkään aikaan: teollinen internet, joka sopii ketterille. Kuten kaikissa vallankumouksissa, pohjavirrat ovat väreilleet jo pitkään, mutta nyt alkavat eri tekijöiden yhteisvaikutukset tuntua. Tätä ilmiötä kutsutaan paremman puutteessa nimellä ”Internet of Things”. Ilmiöstä on olemassa lukemattomia määritelmiä, joiden avaamiseen kuluisi tovi, mutta idea sen takana on selvä. Tapa toimia muuttuu toimialasta riippumatta, sillä halpa data, edistynyt analytiikka, pilvipalvelut, älykkäätlaitteet ja muu siihen liittyvä muuttavat sääntöjä.

Tietyllä tavalla voidaan sanoa, että ilmiö ei muuta sääntöjä, vaan tilapäisesti poistaa ne, sillä vallankumous ravistaa rakenteita. Kukaan ei nimittäin näytä tietävän, mihin ollaan aikuisten oikeasti menossa. Ainoastaan se on varmaa, että vauhti on hurja. Olen vuosia seurannut yritysten hankkeita ja kyvyttömyyttä tehdä ripeitä muutoksia,ja voin vain sanoa, että vauhti tulee olemaan useimmille liian hurja. Selvää on kuitenkin, että näihin murrosvaiheisiin on aina kuulunut se, että evoluutio korjaa satonsa. Toisaalta kiire ei myöskään ole syy ryhtyä hosumaan – eipä se tulos siitä parane. Ja voi olla, että kilpailijakaan ei selviä tilanteesta kompastelematta, joten systemaattisesti toimien saattaa hitaampikin selvitä voittajana.

Tilanne ei kuitenkaan ole täysin uusi. Se, että säännöistä ei vielä ole selvyyttä, ei merkitse sitä, etteikö ilmiöstä sinänsä tiedettäisi paljonkin. Päinvastoin. Tieto on levinnyt jopa valtionhallintoon asti. On myös valtavasti kaikenlaisia liiketoiminta-aihioita, joilla yritetään päästä eteenpäin ja ottaa markkinaa haltuun. Lisäksi vakavasti otettavaa panostusta ja kehitystyötä on havaittavissa, joista kuullaan lähikuukausina varmasti lisää. Eri tutkimuksista käy kuitenkin valitettavasti ilmi, että yritysjohto on yleisesti varsin heikosti hahmottanut, mitä on tulossa saatika kehittänyt edes omasta mielestään riittävän tehokkaita strategioita.

Yritysjohdon on viimeistään nyt aika ottaa ilmiötä ja omaa organisaatiotaan niskasta kiinni. Strategioiden kehittäminen ja oman osaamisen nopea kasvattaminen on akuutti asia, sillä kaikkien arvioiden mukaan teollisen internetin myötä syntyvillä ratkaisuilla on radikaali vaikutus tuottavuuteen. Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että uutta teknologiaa ja kyvykkyyksiä kehittäneet yritykset voivat tehdä kannattavasti asioita, jotka muilta eivät onnistu tappioita tekemättä. Tappioita tekevä yritys ei pysty investoimaan eikä hankkimaan osaamista, joten kierre on valmis. Erityisesti teollisen palvelutuotannon osalta asiaan voi saksalaisesta näkökulmasta perehtyä liittohallituksen sivuilta.

Olennaista teollisen internetin haltuunotossa on kehittää tarpeellisia kyvykkyyksiä, joilla lunastetaan pääsylippu tulevaisuuteen. Erittäin monipuolisesta ilmiöstä kun on kysymys, turha tässäkään on ryhtyä arvailemaan, minne kukin toimiala ja ekosysteemi on teollisen internetin myötä menossa. Voidaan kuitenkin sanoa melko paljon siitä, miten yritysten kannattaisi tähän ilmiöön uppoutua. Keskeistä on kyvykkyyksien kehittäminen. Kyvykkyyksillä tarkoitan tässä organisaation kykyä tehdä tiettyjä asioita, en siis pelkkiä henkilöstön tietoja tai teknologian tasoa. Pyrkimättä sen kummempaan tieteelliseen taksonomiaan, mielestäni panostuksen arvoiset asiat ovat edistyneen analytiikan hyödyntäminen, oikeiden partnereiden käyttö, omien toimintamallien tehostaminen, monimutkaisen tarjoaman hallinta ja organisoitu oppiminen.

Alla olevassa kuvassa kerron tiivistetyssä muodossa, mitä jokainen aihealue pitää sisällään. Seuraavissa blogikirjoituksissani tulen avaamaan aiheita tarkemmin, mutta niitä odotellessa voit tutustua tämän vuoden IoT-trendeihin, jotka muuttavat yritysten tapaa toimia.

Kirjoittaja:

Ari Kannisto

Johtava liikkeenjohdon konsultti, IBM Global Business Services