Tuleeko SOTE? Missä muodossa, milloin ja mistä säästöt?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta on jo tähän mennessä kirjoitettu hyllymetreittäin ja gigabiteittäin lakialoitetekstiä, puoluepoliittisia kannanottoja, asiantuntijalausuntoja ja kansalaismielipiteitä.

Näkökulmia yhdistävänä tekijänä on huoli palveluiden turvaamisesta sekä rahoituksen riittävyydestä tulevina vuosina. Ehdotettu uudistus nykymuodossaan on kuopattu ison huomion saattelemana perustuslaillisine ongelmineen. Tuleva eduskunta ottanee asian uudelleen tarkasteluun myöhemmin loppuvuoden aikana.

Lopullisen SOTE-ratkaisun siirtymisestä huolimatta perusongelmat ja näitä taklaavat uudistuksen tavoitteet säilyvät hyvin pitkälle samoina. Keskeisimpänä elementtinä on edelleen rahoituksen riittävyyden varmistaminen ja palveluiden turvaaminen.

Hallittua kustannusten hillintää vai hillittyä kustannusten hallintaa?

Rahoituksen riittävyyden suhteen uudistuksen tavoitteena on kustannusten nousun hillinnän hallinta erilaisten toimintamallien ja toiminnallisten elementtien avulla (pdf). Yhtenä keskeisenä elementtinä malli tarjoaa integroitujen hoitoketjujen laajamittaista käyttöönottoa ja ulottamista yli organisaatiorajojen.

Miten tämä malli edistää kustannusten nousun hillinnän hallintaa? Onko realistista yrittää saavuttaa myös kustannustasojen pysyvää alentamista kuten Kunnallisalan Kehittämissäätiön Aalto-Yliopistolla teettämä tuore tutkimus johtopäätöksissään ehdottaa (pdf).

IBM on mukana tukemassa ja mahdollistamassa uudenlaisten toimintamallien testaamista ja käyttöönottoa eri puolilla maailmaa toimiville terveys- ja sosiaalitoimen organisaatioille. Näiden kehitysohjelmien alustavista tuloksista on löydettävissä tukea myös Suomen SOTE-uudistustavoitteille.

Järjestimme hiljattain yhteistyökumppaneidensa kanssa Tulenkantajat2015 -seminaarin tarjoten päivän aikana näkökulmia ja sisältöjä asiastaan innostuneille uudistajille.

Seminaarissa Juan Carlos Contel esitteli Katalonian kokemuksia toimintamallien kehittämisestä.

Kataloniassa toimiva Institut Catala de la Salut käynnisti maaliskuussa 2013 pilottihankkeen, jossa tutkittiin integroidun hoitoketjun käyttöön ottamisen vaikutuksia tarkkaan rajatussa kohderyhmässä.

Pilotin kohdejoukoksi valittiin potilasryhmä, joka kuluttaa valtaosan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen resursseista: yli 65 vuotiaat, joilla on vähintään kolme kroonista, hoitoa vaativaa sairautta sekä vähintään kaksi sairaalakäyntiä vaatinutta tapahtumaa viimeisen vuoden aikana.

Pilottiin valikoitui mukaan 300 potilasta, parikymmentä hoidon koordinaattoria – sairaanhoitajia ja sosiaalitoimen työntekijöitä – sekä nelisen kymmentä lääkäriä.

Pilotissa luotiin jokaiselle potilaalle alkukartoituksiin perustuva henkilökohtainen hoitosuunnitelma ja tuki hoitotiimin asiakaslähtöiselle yhteistyölle.

Alustavien tulosten perusteella uudistettu toimintamalli sai aikaan todennettuja muutoksia. Esimerkiksi ensiavun kautta tulevien potilaiden määrä kohdejoukossa laski 12 prosenttia ja sairaalaan kirjoittautumisten määrä 10 prosenttia. Lääkärien kotikäyntiä vaativien tapausten määrä väheni ja samalla potilaat raportoivat parannusta kokemassaan hoidon laadussa.

Kustannusten näkökulmasta tulokset mahdollistavat parhaimmillaan 10–15% säästöt, joka Kataloniassa tarkoittaa kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen säästöpotentiaalia koko hoidettavan populaation osalta.

Pilottihankkeen tulokset osoittavat, että nyt Suomessa vielä lopullista muotoaan hakeva SOTE –suunta tarjoaa rajat ylittäen toteutettuna hyvän mahdollisuuden kustannusnousun hillinnälle ja jopa kustannussäästöille. Kunhan asia toteutetaan asiakaslähtöisesti yhteistyöhön perustuen.

Kirjoittaja:

Partneri, IBM Global Business Services