Skip to main content

Tulevaisuuden osaamistarpeet menestyvässä Suomessa

Blogikirjoitus   •   Elo 27, 2015 13:19 EEST

Englannin kielen sana computer viittaa laskemiseen, suomenkielen tietokone viittaa tietoon ja koneeseen ja kiinan kielessä diànnǎo tarkoittaa sähköaivoja. Nykyinen ICT-kehitys on viemässä kohti koneita, jotka muistuttavat sähköisiä aivoja. Mielestäni Watson tietokonetta voisi kutsua kiinalaisittain todellisiksi sähköaivoiksi.

Yhteiskunta on kehittymässä tietoon perustuvaksi palveluyhteiskunnaksi, jossa kansalaisille tuotetaan yhä laajemmin sekä julkisia että kaupallisia digitaalisia palveluja. Digitaaliset ratkaisut ja palvelut avaavat tavan parantaa ja kehittää fyysisten tuotteiden ominaisuuksia, niihin liittyviä palveluita tai tehostavat erilaisia toimintoja.

Digitaalisen teknologian murrosvaiheessa on tärkeää pystyä ennakoimaan tulevaa ja luomaan edellytyksiä kasvun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tavoitteena on, että erilaisilla sähköisten palveluiden käyttöä edistävillä hankkeilla, julkisten tietovarantojen avaamisella ja laajalla yhteisyöllä saadaan aikaan toimintatapojen muutos, jolla vastataan yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin ja vahvistetaan hyvinvointia ja taloudellista kasvua. Digitaalisuus onkin huomioitu hallituksen kärkihankkeissa.

Yksi keskeisistä työelämän kompetensseista on teknologiaosaaminen. Siinä on kysymys ihmisen suhteesta ja asennoitumisesta teknologiaan ja käytettävissä oleviin tekniikoihin sekä niiden hallinta. Teknologiaosaamiseen kuuluu sen alueen teknologian tunteminen, mikä kussakin ammatissa on relevanttia. Lisäksi digiyhteiskunnassa ICT-osaaminen on välttämättömyys.

OKM:n tutkimusraportin mukaan kansallinen opetus on huippuluokkaa, mutta ICT:n opetuskäytön osalta tilanne ei ole aivan näin valoisa. Suomessa on investoitu voimakkaasti laitteisiin ja verkkoyhteyksiin, mutta pedagogiikka ja koulun toimintakulttuuri eivät ole juurikaan muuttuneet. Uusia teknologian tukemia pedagogisia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty siinä määrin kuin olisi ollut mahdollista.

Suomessa tulee edistää laskennalliseen ajatteluun perustuvaa ICT-alan koulutusta yleissivistävässä koulutuksessa ja kehittää kouluja kohti digitaalista koulua. Useat raportit tukevat tarvetta laajentaa ja lisätä ICT-alan koulutusta. Pekka Ala-Pietilän johtama ICT 2015 -työryhmä esitti tietojenkäsittelyn syväosaamisen kehittämistä, koska ”kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet.” Teknologiateollisuus on jo useita vuosia korostanut ICT:n merkityksen kasvua kaikissa teknologiateollisuuden yrityksissä toimialasta riippumatta. Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan ICT-alan osaamispohjan kehittymistä korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta hallitusohjelmassakin esitetty digiloikka voidaan toteuttaa.

Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan edelläkävijyys ja vahva profiloituminen data-analyysiin edistää monialaisen yliopiston mahdollisuuksia poikkitieteelliseen tutkimukseen. Profiloituminen tukee myös monitieteistä oppimista ja oppimisympäristöjen kehittämistä ja siten kansainvälisesti merkittävän osaamiskeskittymän syntymistä. Yliopiston vahva tilastotiede, tieteellinen laskenta ja tietojenkäsittely vahvistavat data-analyysin laaja-alaista tutkimusta myös ihmistieteellisestä näkökulmasta. Tämä edistää yliopiston informaatioteknologian ja inhimillisen toiminnan monitieteellistä tutkimusta. IT-tiedekunnan profiloituminen mahdollistaa tieteellisen laskennan, data-analyysin, tietotekniikan, kyberturvallisuuden ja digitaalisten palveluiden yhdistämisen tavalla, jolla voidaan ratkaista monitieteisten sekä yhteiskunnallisesti että tieteellisesti merkittävien digitalisoituvan yhteiskunnan ongelmia ja siten lisää tutkimuksen vaikuttavuutta.

Profiloituminen kyberturvallisuuteen ja data-analyysiin tuottaa vetovoimaisia ja monitieteisiä tutkimusympäristöjä yhteistyössä kansainvälisten yliopistojen ja yritysten kanssa sekä vahvistaa Jyväskylän yliopiston asemaa alan edelläkävijänä Suomessa ja kansainvälisesti.

Kirjoittaja:

Pekka Neittaanmäki

Dekaani, informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy