Työn tulevaisuus

Valmistelen parhaillaan Suomalaisen työn liiton strategiapäivää tutustuen työn tulevaisuuteen. Mitä työ tulee meille merkitsemään ? Entä miten määrittelemme työn tulevaisuudessa ? Miten sata vuotta vanha suomalaisen työn edistäjä toimisi parhaiten Suomen menestymisen hyväksi. Valmistelu on herättänyt pohdintoja.

Teknologia on vaikuttanut merkittävästi viime vuosikymmenten kasvuumme. Teknologian kehitys on jättänyt pysyvän jälkensä maailman väestön kasvuun, elinikäämme, koulutukseemme ja hyvinvointiimme. Eikä sen merkitys näytä vähenemisen merkkejä. Pian meillä on viisi miljardia ihmistä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, voivat välittää viestejä sekunneissa ja edellytys sille, että synnytämme uudenlaisen globaalin tietoisuuden on jo olemassa. Samalla tuottavuutemme jatkaa kasvamistaan, yhdistämällä teknologisen tuottavuuden kasvuun kulttuuria, osaamista ja kommunikaation kautta syntyvää yhteistyötä saamme entistä suurempaa kasvupotentiaalia aikaiseksi.

Koskaan aikaisemmin, emme ole olleet näin suuren tietomäärän äärellä. Tiedosta on tullut meille työkalu ja osa arkeamme. Kysymys onkin pikemminkin siitä, miten osaamme hyödyntää kaiken sen tiedon, joka meillä on käytettävissä, uudistuaksemme ja luodaksemme kilpailuetua.

Automatisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio ovat meille päivittäisiä termejä, joiden vaikutus työelämäämme, kasvutarinaamme ja tulevaan kansalliseen menestykseen ovat aivan keskeisiä, vaikka suomenkieli ei sanoja vielä tunnistakaan omakseen.

Globalisaatio vie koulutuskeskukset lännestä itään. Tulemme näkemään uusia johtamisoppeja, joita kehittävät itäiset kasvavat markkinat Kiina ja Intia. Samalla arvopohjamme tulee muuttumaan. Idässä kohtaamme erilaisen kulttuurin, jonka taustalla on toisenlainen käsitys työstä, sen arvoista ja mittareista.

Samalla maailmamme urbanisoituu osana globalisaation kehitystä. Rinnakkaisen ikääntymisen kehityksen myötä, meille tulee miljoonia yli 60-vuotiaita, jotka haluavat jatkaa työelämässä. Käsite perheestä muuttuu. Henkilökohtaiset valinnat tulevat tärkeiksi, jotka kuvastavat omaa arvopohjaa, rohkeutta ja onnellisuuden tavoittelua. Naisten merkitys työelämässä ja työn määrittelyssä kasvaa. Samalla perinteisten instituutioiden uskottavuus ja vaikuttavuus vähenee.

Huolemme maapallomme vähenevistä resursseista lisääntyy ja ohjaa päätöksiämme. Paikallisuuden merkitys korostuu ja sen myötä tuotteiden ja ihmisten kuljettaminen vähenee.

Suomen menestymisen kannalta on tärkeää, että suhtaudumme avoimesti ja ennakkoluulottomasti suuriin muutoksiin, joita maailmassa tapahtuu parhaillaan. Avaamme mielemme myös työn uudelleen määrittelylle. Tuleeko työn tulevaisuudessa olla kytkettyä käytettyyn aikaan ja olla mitattua ajassa ? Intialaisen filosofian mukaan aika on subjektiivinen käsite, joka on keinotekoinen, ihmisen luoma mittari tarkoituksenaan helpottaa elämää. Samalla olemme luoneet itsellemme rajat ja rajoitteet.

Tulisiko muuttuvassa ympäristössä työtä määritellä, uutta kehittyvää arvopohjaa vasten, suoritteina ja tuottavuuden kautta, mahdollistaen uudenlaisen työn ja vapaa-ajan liiton ? Olemmeko työelämässä vai käymmekö töissä?

Kirjoittaja:

Pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Vallila Interiors