Vuonna 2016 ammutaan kognitiivisen analytiikan lähtölaukaus

Digitalisaation myötä analytiikka on noussut kaikkien huulille toimialasta ja lähes toimenkuvastakin riippumatta. Analyyttiset tietokannat, älykkäät algoritmit, upeat visualisoinnit ja muut tekniikat ovatkin tuottaneet jo todellisia liiketoimintahyötyjä. Kuitenkin on kai perusteltua väittää, että monessa asiassa ihminen on edelleen (onneksi?) laitteiden edellä. Kykymme havainnoida usealla aistilla samanaikaisesti, kommunikoida useilla kielillä ja käsitellä kohtaamaamme informaatiota, sen asiayhteyksiä ja painoarvoja, on ollut tietokoneelle vaikeaa jäljitellä. Psykologiaa, joka tutkii tapaamme käsitellä tietoa kutsutaan kognitiiviseksi.

IBM on kehittänyt kognitiivista tietojenkäsittelyä jo vuosien ajan. Watson tuli tunnetuksi jo vuosia sitten voittamalla tietokilpailun ja sittemmin se on kehittänyt oppimis- ja havainnointikykyään huomattavasti. Viime vuonna Watson sai jo silmätkin. Työtä on tehty muun muassa terveydenhuollon ja asiakaspalvelun saralla ja uusia aloja vallataan koko ajan lisää. Ihmisen ja koneen välinen kommunikaatio ei ole koskaan yltänyt sille tasolle, jolla se on nyt. Tähän mennessä kognitiivisen tietojenkäsittelyn saralla on kuitenkin vasta raapaistu pintaa. Mitä tuleva vuosi lupaa analytiikan osalta ja kuinka kognitiivisuus liitetään siihen?

Vuonna 2016 analytiikan hyödyntämisen eksponentiaalinen kasvu tulee epäilemättä jatkumaan. Tiedon käyttö tulee monimuotoistumaan ja analyyttisten sovellusten käyttötarkoitukset laajenevat. Yksi mainitsemisen arvoinen esimerkki on ennakoivan analytiikan siirtyminen preskriptiivisen analytiikan suuntaan. Suomeksi tämä tarkoitaa sitä, että tulevien tapahtumien ennustamisen lisäksi pyritään automatisoimaan toiminta, jolla optimaalinen lopputulos saavutetaan.

Yksi keskeinen trendi analytiikan saralla tulee olemaan kognitiivisten ominaisuuksien, kuten oppimisen, käytön lisääntyminen. Analyyttiset järjestelmät kykenevät siis jatkossa hyödyntämään entistä enemmän muun muassa koneoppimista ja tunnistamaan tekijöitä myös perinteisten transaktioiden ulkopuolelta. Ulkoisten tietolähteiden, kuten säätietojen ja sosiaalisen median, käyttö osana yrityksen analyyttistä ympäristöä arkipäiväistyy. Erilaisten kehittyneiden tekniikoiden ja algoritmien käyttö niin tekstin, äänen kuin kuvankin analysoimiseksi perinteisen tiedon rinnalla nousee keskeiseksi kilpailutekijäksi.

Uskon, että yritykset tulevat omaksumaan pilvipohjaisten analytiikkapalveluiden käytön ja analyyttisiä ominaisuuksia aletaan liittää osaksi operatiivisia toimintamalleja. Pilvestä löytyvät rajapinnat, kuten IBM Watsonin tarjoamat kognitiiset palvelut ja API:t, mahdollistavat kehittyneiden analyyttisten ominaisuuksien käyttöönoton nopeasti, helposti ja kustannustehokkaasti. Lisäksi analytiikan muuttuminen yhä useammin reaaliaikaiseksi ja saumattomaksi osaksi prosessia saa varmasti pontta edelleen tänä vuonna.

Analytiikan monipuolinen hyödyntäminen ja kaupallistaminen eivät ole enää pelkkää tulevaisuutta. Ennen kuin menet minnekään, katso alta mietteitäni viime syksyn IBM BusinessConnectista, jossa puhuin datan ja erityisesti analytiikan merkityksestä liiketoiminnalle.

Kirjoittaja:

Juha Teljo

Business Intelligence Solution Executive, IBM Europe