Kysely: Lapsen koulumatka pelottaa puolta ekaluokkalaisten vanhemmista

Lapsen päästäminen koulumatkalle pelottaa lähes puolta 6–10-vuotiaiden lasten vanhemmista. Selvästi useimmin koulumatkan kulkeminen pelottaa tulevien esikoululaisten ja ekaluokkalaisten vanhempia, käy ilmi Ifin tuoreesta kyselytutkimuksesta*. Suurin vaara liikenteessä on vanhempien mielestä autoilijoiden huono käytös.

Lapsen koulumatkan turvallisuus mietityttää eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa, vähiten puolestaan Uudellamaalla. Reilu viidennes kaikista vanhemmista pitää lapsensa koulumatkaa suoranaisesti vaarallisena. Joka seitsemäs kertoo lisäksi tietävänsä, että omalle lapselle on vuoden sisällä sattunut yksi tai useampia läheltä piti -tilanteita liikenteessä. Tiedot käyvät ilmi Ifin kyselytutkimuksesta, jossa haastateltiin 6–10-vuotiaiden lasten vanhempia lasten liikenneturvallisuudesta.

Ylivoimaisesti suurimpana vaarana vanhemmat pitävät autoilijoiden huonoa käytöstä liikenteessä. Seuraaviksi merkittävimmiksi vaaratekijöiksi vanhemmat arvioivat lapsen huomion herpaantumisen kavereiden kanssa jutellessa sekä leikkimisen tai kilpailemisen esimerkiksi pyörällä tai juosten. Noin joka kymmenes vanhempi pitää vaarallisimpana lapsen uppoutumista kännykkään liikenteen seuraamisen sijaan.

Joka viidennellä lapsella liikenteessä kännykkäkielto

Kaksi kolmasosaa pienistä koululaisista kulkee koulumatkan useimmiten kävellen. Pyöräily yleistyy iän karttumisen myötä, ja neljännelle ja viidennelle luokalle menevistä lapsista jo yli 60 prosenttia pyöräilee usein kouluun.

Suurin osa 6–10-vuotiaiden lasten vanhemmista on pyrkinyt etukäteen varmistamaan koulumatkan turvallisuutta. Kaksi kolmesta vanhemmasta kertoo käyneensä lapsensa kanssa läpi liikennesääntöjä ja liikennekäyttäytymistä. Joka toinen on myös käynyt yhdessä koulureittiä läpi. Noin joka kolmas vanhempi aikoo saattaa lapsen usein kouluun.

– Joka viides vanhempi kertoi lisäksi kieltäneensä kännykän käytön koulumatkalla, jotta lapsen huomio pysyisi liikenteessä. Kuitenkin monen autoa ajavan tai lastenrattaita työntävän vanhemman näkee näppäilevän samalla kännykkää. Miten voimme olettaa lapsen ymmärtävän ja tottelevan sellaisia sääntöjä, joita itse näkyvästi rikomme, vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä huomauttaa.

Vanhemmat itse suhtautuvat oman lapsensa käyttäytymiseen liikenteessä varsin luottavaisesti: ainoastaan 7 prosenttia vanhemmista epäilee, ettei lapsi noudata kovin tunnollisesti oppimiaan liikennesääntöjä ja -ohjeita.

– Lapsi ei voi luonnostaan osata asioita, joten pelkkä sanallinen opastus ei riitä. Säännön noudattamisen valvominen on vähintään yhtä tärkeää. Näytä käytännössä, mitä tarkoittaa vaikkapa se, että täytyy muistaa katsoa molempiin suuntiin ennen kadun ylittämistä, Koskela muistuttaa.

Rehtorit ja vanhemmat eri mieltä keinoista lisätä turvallisuutta

Vanhemmat parantaisivat lasten liikenneturvallisuutta ennen kaikkea koventamalla autoilijoiden rangaistuksia suojatierikkeistä, kuten punaisia päin ajamisesta suojatien edessä. Seuraavaksi yleisimmin mainittiin kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen lisääminen sekä autoilijoiden valistaminen esimerkiksi koulujen alkaessa.

Alakoulujen rehtorit ovat vanhempien kanssa jonkin verran eri mieltä: Yli 60 prosenttia rehtoreista vastasi Ifin kaksi vuotta sitten tekemässä kyselyssä, että vastuu liikenneturvallisuudesta on ensisijaisesti koululaisten vanhemmilla ja vasta toissijaisesti muilla autoilijoilla.

– Rehtorit peräänkuuluttivat kyselyssä nimenomaan vanhemmilta parempaa esimerkkiä. Jos toivomme, että lapset oppivat olemaan liikenteessä tarkkaavaisia, meidän aikuisten on näytettävä heille mallia, liikuimmepa sitten autolla, pyörällä tai kävellen, kommentoi Koskela.

Huomioi keltanokka liikenteessä

If jakaa elokuussa jo kahdennettatoista kertaa ekaluokkalaisille keltaiset huomiolippalakit, joiden avulla pienet koululaiset näkyvät liikenteessä paremmin. Tänä vuonna Keltanokka-lippiksen saa yli 55 000 koulutiensä aloittavaa. Lippalakkien tavoitteena on kiinnittää aikuisten huomio ekaluokkalaisiin ja kannustaa autoilijoita varovaisuuteen, jotta liikenteeseen tottumattomien keltanokkien koulutie olisi turvallinen.

Top 5 -vaaratekijät lapsen koulumatkalla vanhempien mielestä

1. Autoilijoiden huono käyttäytyminen liikenteessä
2. Lapsen huomion herpaantuminen jutellessa kavereiden kanssa
3. Lapsen leikkiminen tai kilpaileminen kavereiden kanssa
4. Huonot liikennejärjestelyt, kuten vaaralliset risteykset
5. Lapsen kännykkään uppoutuminen.

*Sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi kesä–heinäkuussa alueellisesti edustavasti 256 vanhempaa, joilla on 6–10-vuotiaita lapsia. Ifin teettämän kyselyn toteutti YouGov Finland.

Lisätietoja:
Huomaa lapset liikenteessä
Outi Kärkkäinen, If, viestintäpäällikkö, p. 010 514 1962, outi.karkkainen@if.fi