​Mistä tunnistat vastuullisen yrityksen?

Mistä voi erottaa yksittäiset virheet oikeasti vastuuttomasta toiminnasta? Kertooko esimerkiksi reklamaatio inhimillisestä virheestä vai onko jotakin todella pahasti pielessä? Kysymys on tärkeä, koska olemme hyvää vauhtia matkalla maailmaan, jossa vastuuton toimija putoaa markkinoilta nopeasti. Nykyään negatiivinen viesti leviää hetkessä miljoonille. Muistijälki on syntynyt, eikä sitä pyyhitä maineenpuhdistuskampanjoilla. Mittakaavakin on suurempi: koko toimitusketju kärsii yhden lenkin ongelmista.

Pysyäkseen kilpailukykyisinä, yritysten täytyy entistä enemmän panostaa vastuulliseen johtamiseen. Vastuullisen yrityksen tunnistaa nimittäin johtamisesta. Vastuullinen johtaminen edellyttää nykyisten johtamisjärjestelmien kehittämistä. Yritysten pitäisi myös paremmin hyödyntää sertifikaatteja ja standardeja johtamisen välineinä. Niissä kyse on nimenomaan johtamisen kehittämisestä – ei sertifikaatin hankkimisesta.

Yrityksen sidosryhmillä on erilaiset odotukset vastuullisesta johtamisesta. Omistajien näkökulmasta vastuullista johtamista on liiketoiminnan pitäminen kannattavalla ja kestävällä pohjalla. Yhteiskunnan näkökulmasta vastuullisesti toimivat yritykset taas menestyvät taloudellisesti ja luovat hyvinvointia ympäröivälle yhteiskunnalle. Vastuullisen johtamisen täytyy olla läpinäkyvää ja näkyä etupainotteisesti yrityksen toiminnassa sisäisesti sekä ulkoisesti. Esimerkki tästä on jatkuva vuorovaikutus sidosryhmien kanssa normaalioloissa, ei vasta kriisin sattuessa.

Vastuullisuus ei myöskään ole pelkkää raportointia luvuista ja maksetuista veroista. Vuonna 2017 Suomessa voimaan tulevan EU-direktiivin myötä yli 500 henkeä työllistävät yhtiöt ovat velvollisia raportoimaan taloudellisen tiedon lisäksi sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan sekä olennaisilta osin alihankintaketjustaan. Raportointimalleja ja mittaristoja on paljon, mutta ne kertovat usein vain lopputuloksen. Vastuullisuuden todellisia mittareita ovat teot ja niihin kannustavien toimenpiteiden juurruttaminen yrityksen toimintaan.

Toistaiseksi vastuullisuuteen liittyvää sääntelyä, kuten edellä mainittua direktiiviä, vielä tarvitaan – tilanne muuttuu hyvää vauhtia: vastuuttomasti toimiva yritys ei yksinkertaisesti enää tulevaisuudessa menesty markkinoilla. On muutenkin nurinkurinen ajatus, että yritykset täytyy sääntelyn avulla pakottaa toimimaan vastuullisesti, jotta ne voisivat menestyä. Ajattelun tulisi lähteä yrityksen sisältä. Vastuullisuus on paitsi yrityksen elinehto, sen kilpailuetu ja siksi sen pitäisi olla johdon ykkösasia.

Kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehdessä 25.4.2016