Lanta euroiksi – hitaasti mutta varmasti

Biokaasun tuotanto on taas uudessa nosteessa ja laitosten kannattavuusselvityksiä tehdäänkin Suomessa ennätysmääriä.

Suuret yksiköt eivät ole koskaan saavuttaneet viljelijäkentässä suosiota. Porttimaksuihin perustuvaa laitosta monesti kavahdetaankin - ehkä syystä. Myös pitkään selvitetyt tilatason kaasuntuotantoratkaisut ovat osoittautuneet kannattamattomiksi.

Nyt kentällä onkin nousemassa uusi suuntaus: tuottajaosuuskuntien omistamat yhteislaitokset, jotka kooltaan sijoittuvat suurten yksiköiden ja tilatason välimaastoon.

Yhteislaitokset tarjoaisivat ratkaisun riittävän materiaalivirran takaamiseksi. Lisäksi ne mahdollistaisivat lannan käsittelyn energiaksi ja jälleenmyyntikelpoiseksi lannoitteeksi. Kireässä taloustilanteessa lannanjalostuksen mahdollisuudet tarjoaisivat tiloille kaivattua lisätienestiä. Yhteislaitoksesta on jo yksi toimiva esimerkki Mikkelin Haukivuorella. Hiljattain käynnistyneen Biohauki Oy:n osakkaina toimii viljelijöitä.

Vaikka kaasuntuotantomahdollisuuksia on meidänkin maakunnassamme runsaasti, suurin este biokaasulaitosten yleistymiselle on kaasun käyttökohteiden puuttuminen. Jo melkein vuosikymmenen ajan ainoaksi kannattavaksi käyttökohteeksi on eri tutkimuksissa esitetty liikennekäyttöä. Aivan lyhyellä tähtäimellä liikennekäyttö ei kuitenkaan ole todennäköistä/mahdollista, koska sopivaa ajoneuvokantaa ei ole tarpeeksi.

Ratkaisu voisikin löytyä kunnallisista lämpöyhtiöistä ja alueellisista lämpökeskuksista. Kaasua kun on helppo polttaa yksinkertaisella tekniikalla kattilassa kuin kattilassa. Tällöin myös laitosten perustamiskustannukset kohtuullistuvat, jos kalliiseen kaasunpuhdistuslaitteistoon ei tarvitse sijoittaa heti perustamisvaiheessa.

Maatalouspainotteisena maakuntana meillä on runsaasti mahdollisuuksia tällä alalla. Varmasti seuraavien vuosien sisään uusia laitoksia ilmestyy peltomaisemaamme. Haave maakuntamme energiaomavaraisuudesta ei ole todellakaan mahdoton, mutta pitkän tien takana se vielä on. Varsinkaan kun ainakaan toistaiseksi näistä laitoksista ei kultakaivoksiksi ole. Ehkä tulevaisuudessa on.

Jussi Yli-Hukkala

Jussi Yli-Hukkala on pienviljelijäperinnettä ylläpitävä kotimaisen agroteknologiaviennin edistäjä ja myös kyseisen teknologian käyttäjä, joten tälle Intolaiselle biotalous on tuttua muutenkin kuin hallituksen kärkihankkeena.