Seinäjoella kaupunkikeskustan elinvoimaluku hivuttautuu ylöspäin

Seinäjoen kaupunkikeskustan elinvoimaluku on parantunut vuodessa jonkin verran ja tyhjien liiketilojen määrä on lähtenyt lievään laskuun. Elinvoimaluku on kehittynyt 2,5 prosentilla 2,7:een. Viime vuonna tyhjiä liiketiloja oli Seinäjoella 7,9 prosenttia, kun uusimmassa mittauksessa tyhjiä liiketiloja on 7,58 %. Luku on viime vuoden tapaan parempi kuin muissa vertailukaupungeissa (10,1 %). Lauantailiikkeiden määrä oli noussut 130:stä 133:een.

- Luvut ovat suhteellisen hyvät kun otetaan huomioon mittavat käynnissä olevat rakennushankkeet, kaupunkikeskustan kehittäjä Niina Koskipalo Into Seinäjoesta toteaa.

Koskipalo odottaa mielenkiinnolla tulevien vuosien mittauksia.

- Tämän vuoden tulokset olivat odotusten mukaisia. Kun nyt käynnissä olevat rakennushankkeet valmistuvat ja kaikki uudet liiketilat otetaan käyttöön, elinvoimaisuutemme kasvaa voimakkaasti, toteaa Koskipalo.

Vuoden 2018 laskentaan osallistui 34 kaupunkia: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Rovaniemi, Mikkeli, Porvoo, Kokkola, Hyvinkää, Rauma, Tuusula, Savonlinna, Riihimäki, Imatra, Raahe, Tornio-Haaparanta, Kemi, Pietarsaari, Heinola, Loimaa, Kalajoki ja Mänttä-Vilppula.

Elinvoimaluvun muutoskehitys yhden vuoden aikana on laskettu 27 kaupungista. Kehitys vaihtelee kaupungeittain. Kuusitoista kaupunkikeskustaa on elinvoimaistunut. Yksitoista kaupunkikeskustaa on laimentunut. Oulussa elinvoima kehittyi voimakkaimmin vuoden aikana. Siellä liiketilapainotettu nousu oli +8,55 %.

Kaupunkikeskustojen elinvoimamittauksen taustalla on valtakunnallinen Elävät kaupunkikeskustat ry. Muutoksia seurataan vuosittain. Tutkimuksen keskiössä ovat muutokset, ei suora vertailu eri kaupunkien välillä. Menetelmä suosii pienempiä kaupunkeja, joissa elinkeinoelämä keskittyy elävään kaupunkikeskustaan.

Tästä pääset valtakunnalliseen koosteeseen tuloksista.