Karut luvut kertovat, miksi pystyssä pysyminen on niin tärkeää: noin tuhat kuolemaa vuodessa ja satojen miljoonien kustannukset

Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana. Onneksi, sillä myös vähemmän mairittelevia titteleitä olisi tarjolla.

Suomi on nimittäin Euroopan kärkikastia tapaturmista aiheutuneissa kuolemissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2010 vain Baltian maissa tapaturmaiset kuolemat olivat yleisempiä suhteutettuna väestön kokoon kuin Suomessa.

Tapaturmakuolleisuus oli THL:n mukaan Suomessa yli kaksi kertaa yleisempää kuin esimerkiksi Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa.

Kaatuminen tappaa vuodessa noin tuhat

Korkeat lukemat eivät suinkaan johdu liikennetapaturmista, sillä kaatumiset ovat sekä yleisin tapaturmatyyppi että yleisin tapaturmakuolemien aiheuttaja.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 kaatuminen tai putoaminen aiheutti Suomessa yli 1 100 ihmisen kuoleman, lähes puolet kaikista tapaturmakuolemista. Kuolleista 600–700 on miehiä ja 500–600 naisia.

Kaatumiset aiheuttavat runsaasti myös hoitojaksoja sairaalassa. THL:n mukaan sairaalahoitoon joutuu vuosittain lähes 80 000 eri potilasta tapaturman vuoksi.

– Tyypillisimpiä tapaturmavammoja ovat erilaiset raajojen murtumat, venähdysvammat ja polvien ja olkapäiden jänteiden repeämät, kertoo Keskinäisen Vakuutusyhtiö Turvan palvelujohtaja Jaana Chelbi.

Vaikka surmansa kaatumisen seurauksena saanut on valtaosissa tapauksissa iäkäs henkilö, kaatumiset ja muut tapaturmat aiheuttavat runsaasti haittaa myös nuorille. Sairaalahoitoon joutuminen tapaturman vuoksi lähes yhtä yleistä, oli henkilö nuori tai vanha.

Sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin suuria. Miehet päätyvät naisia useammin sairaalahoitoon 64:än ikävuoteen asti. 65–69-vuotiaita miehiä ja naisia hoidetaan sairaalassa yhtä yleisesti, mutta sitä vanhemmilla naisten hoitojaksot ovat selvästi yleisempiä kuin miesten.

Satojen miljoonien kustannukset

Kaatumiset aiheuttavat siis suurta inhimillistä tuskaa. Ne ovat myös taakka kansantaloudelle. THL on arvioinut, että koti- ja vapaa-ajan tapaturmien suorat, esimerkiksi sairaalahoitojen aiheuttamat, kustannukset ovat vuosittain 769–1004 miljoona euroa.

Epäsuoriksi, esimerkiksi menetetystä työpanoksesta johtuviksi, kustannuksiksi on arvioitu 442 miljoonaa euroa vuodessa.

Kokonaiskustannukset ovat siis arvioiden mukaan vuositasolla 1,2–1,4 miljardia euroa. Sillä pystyttäisiin kattamaan esimerkiksi Suomen ulkoministeriön vuosibudjetti.

Näin pysyt paremmin pystyssä

Pystyssä pysyminen on siis erittäin tärkeää. Tässä THL:n ja Kotitapaturma-kampanjan vinkit siihen, miten pysyt paremmin pystyssä liukkaalla:

1. Huolehdi kunnostasi. Kun harjoittelet, lihaskunnon ohella kehittyvät myös koordinaatiosi ja tasapainosi. Lihakset myös suojaavat luitasi, kun kaadut.

Yksinkertaisia harjoitteita voi tehdä vaikka omassa olohuoneessa. Hyviä lajeja ovat muun muassa pallopelit, hiihto ja tanssi.

2. Valitse oikeanlaiset jalkineet. Hyvissä liukkaan kelin kengissä on matala ja leveä kanta, jonka takareuna on viisto ja kuvioitu. Piikkikorkoiset korkokengät ja sileäpohjaiset kengät ovat huonoimmat liukkaalla.

3. ”Hiihdä” jäällä. Kun on liukasta, kannattaa kävellä tavanomaista matalammin askelin, hieman kuin hiihtäen.

4. Turha kiire pois. Talviaikaan liikkumiseen kannattaa varata enemmän aikaan kuin kesäkelillä. Kiireessä myös keskittyminen voi herpaantua, mikä voi johtaa pyllähtämiseen vasten tien pintaa.

5. Käytä liukuesteitä. Ne ovat tehokas keino liukastumisen välttämiseen. Liukuesteiden valinnassa kannattaa huomioida, että ne voi tarvittaessa ottaa pois mahdollisimman helposti.

Teksti: Aapo Riihimäki/Turva