Skip to main content

Rekrytointi kertoo Meistä

Blogikirjoitus   •   Tammi 08, 2018 05:54 EET

Haastattelu on tärkeä tiedonhankinnan väline, mutta myös samalla tilaisuus, jossa pyritään varmistamaan hakijan ymmärrys hakemastaan tehtävästä

Rekrytoinnit herättävät paljon keskustelua yrityksissä ja sosiaalisessa mediassa. On helppo ymmärtää miksi. Rekrytointi on usein monivaiheinen paljon energiaa vievä prosessi, johon latautuu paljon odotusta, epätietoisuutta ja jännitystä, lopulta myös onnistumisen iloa tai pettymystä.

Mielipiteitä rekrytointiprosessien onnistumisesta löytyy helposti laidasta laitaan usein riippuen siitä, miten on tullut työnhaussa kohdelluksi tai mikä on ollut rekrytointiprosessin lopputulos. Yritys niittää huonoa julkisuutta, jos hakijoita ei huomioida riittävällä tavalla. Hakijaviestintä onkin tärkeä osa rekrytointia, jotta hakijat kokevat tulleensa huomioiduksi myös niissä tilanteissa, joissa myönteinen rekrytointipäätös ei osu omalle kohdalle.

Ei saa jäädä hampaankoloon

Keskimäärin Kiillon avoimiin tehtäviin hakee noin 80 henkilöä. Yksi valitaan, mutta myös 79 muun kanssa on onnistuttava hakijaviestinnässä. Rekrytointiprosessin lopputuloksena ei saa olla se, että seuraavan kerran kaupassa kävellään Kiillon tuotteiden ohi, koska jotakin jäi hampaan koloon.

Kielteinen rekrytointipäätös voi tuntua jopa loukkaavalta, kun hakija on laittanut itsensä likoon ja kokee ohi menneen tehtävän omakseen. Olemme saman asian äärellä kuin asiakasreklamaatioissa. Tunnekokemus pitää pystyä kääntämään myönteiseen suuntaan.

Paras työväline on edelleen haastattelu

Rekrytointiprosessin aikana keräämme tietoa hakijoiden osaamisesta usealla tavalla. Perinteinen hakemus ja CV ovat edelleen ensimmäinen kontakti. Uudempi tapa tiedonkeruuseen on videohaastattelu, jota käytämme useissa hauissamme. Erityisesti silloin, jos työtehtävä vaatii kykyä selkeään ilmaisuun eri sidosryhmien kanssa toimittaessa. Videohaastattelu antaa mahdollisuuden testata tarvittaessa myös kielitaitoa. Samalla saamme osviittaa siitä, ettei digimaailma asetu esteeksi työssä suoriutumiselle.

Haastattelu on tärkeä tiedonhankinnan väline, mutta myös samalla tilaisuus, jossa pyritään varmistamaan hakijan ymmärrys hakemastaan tehtävästä. Kokemukseni mukaan suurimmat epäonnistumiset rekrytoinneissa liittyvät siihen, että hakijalle on jostain syystä muodostunut virheellinen mielikuva ja odotukset tehtävästä tai yrityksestä. Virherekrytoinnista syntyy sekä suoria, että epäsuoria kuluja ja on siten varsin kallista.

Työnantajamielikuva kertoo ilmapiiristä

On tärkeää pystyä välittämään hakijalle mahdollisimman oikea kuva siitä, millaisena oma henkilöstömme kokee ja näkee yhtiön työnantajana. Tässä sisäisen työnantajakuvan määrittelyssä käytämme apuna esimerkiksi henkilöstötutkimuksen tuloksia ja arvioimme toimintaamme jatkuvasti kuulemamme palautteen perusteella.

Uusimpien tutkimusten mukaan työnantajina houkuttelevat yritykset, jotka panostavat henkilöstön kehittämiseen ja ovat kasvu-uralla. Panostuksemme henkilöstön liikuntamahdollisuuksiin, johtamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseen, kokeilukulttuuriin sekä innovointiin eivät tue vain yhtiön ja sen henkilöstön hyvinvointia. Ne rakentavat myös työnantajamielikuvaamme ja varmistavat, että meillä on oikeat henkilöt oikeissa tehtävissä toteuttaaksemme visiomme:

Valmistamme ja myymme tuotteita kannattavasti vuonna 2080, tavoitteena alueellinen markkinajohtajuus.

Minna Huru

Minna Huru
HR Manager, Kiilto Family

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti