Tekoäly auttaa hoidon tarpeen arvioinnissa - Suomalaisen Klinik Finlandin innovaatio tehostaa toimintaa myös Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa

Digitalisaatio tehostaa terveysasiointia jo useassa suomalaiskunnassa. Keski-Suomen seututerveyskeskus on ottanut hiljattain käyttöönsä suomalaisen Klinik Finlandin kehittämän sähköisen asiointijärjestelmän, joka perustuu digitaaliseen hoidon tarpeen arviointiin. Kun ensidiagnoosin tekee tekoälypohjainen algoritmi, vapautuu henkilökunnan aikaa puhelintyöstä hoitotyöhön, ja potilas pääsee hoitoon nopeammin. Innovaatio on Suomessa ensimmäinen laatuaan. 

Ajanvaraus ja hoitoprosessin aloitus ovat terveyskeskuspalvelujen pullonkauloja. Digitaalinen hoidon tarpeen arvio tehostaa perusterveydenhuollon nykykäytäntöä, jossa potilaan hoidon tarvetta arvioidaan monessa eri kohdassa: puhelimessa, ajanvarausluukulla sekä sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotolla. 

- Sen sijaan, että asiakas jonottaa puhelimessa, hän voi laittaa asiansa vireille sähköisesti mihin vuorokauden aikaan tahansa. Käyttäjä kertoo klikkaamalla vaivansa sijainnin ja oireensa. Tekoäly analysoi asiakkaan antamat tiedot ja ohjaa hänet oikeaan paikkaan hoidettavaksi, operatiivinen johtaja, LL Petteri Hirvonen Klinik Finland Oy:stä kuvailee. 

Henkilökunta saa tiedon potilaan oireista sekä ensitulkinnan vaivasta suoraan järjestelmästä, joka myös ohjaa päivystyksellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ottamaan yhteyttä päivystykseen. Tietojen avulla sairaanhoitaja voi esimerkiksi etukäteen keskustella potilaan hoidosta ja tarvittavista tutkimuksista lääkärin kanssa. 

- Parhaimmillaan päästään siihen, että potilaalla on tarvittavat laboratoriovastaukset mukanaan lääkärin vastaanotolle saapuessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitopolun alusta saadaan pois paljon päällekkäistä työtä ja jopa useita ylimääräisiä vastaanottokäyntejä. Potilaan asiat voidaan hoitaa yhdellä käynnillä, ja näin säästyy aikaa ja kustannuksia, Petteri Hirvonen kertoo. 

Seututerveyskeskuksessa ensikokemukset olleet hyviä

Klinik Finlandin digitaalista hoidon tarpeen arviointia käytetään Suomessa 16 kunnan alueella. Syyskuun 2017 loppuun mennessä se on käytössä jo 40 kunnan alueella. Kahdeksan kunnan alueella toimiva Keski-Suomen seututerveyskeskus on ottanut järjestelmän käyttöönsä äskettäin. Sähköinen asiointikanava avattiin perinteisen ajanvarauspalvelun rinnalle maaliskuun puolivälissä. 

- Ensikokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Kuntalaisilla on selkeästi ollut tarve saada yhteys muutoinkin kuin virka-aikaan. Yhteydenotoista yli puolet on tehty virka-ajan ulkopuolella, ja käyttäjiä on ollut myös viikonloppuisin, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu kertoo.

Seututerveyskeskuksessa odotetaan, että järjestelmän avulla henkilökunnan resurssit saadaan tehokkaammin käyttöön. 

- Moninkertainen työ vähenee, eikä puhelinruuhkaa tule niin paljon, kun osa asioinnista siirtyy sähköiseen asiointijärjestelmään. Kun hoitajien aikaa vapautuu puhelintyöstä, tuo se lisää resursseja varsinaiseen hoitotyöhön, seututerveyskeskuksen ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström huomauttaa. 

Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa varaudutaan sähköisen asiointijärjestelmän käyttöön ottamisella myös sote-uudistuksen mukanaan tuomiin haasteisiin. 

- Meidän on tulevaisuudessa oltava houkutteleva ja kilpailukykyinen palveluntuottaja myös asiakkaiden silmissä. Tämä on tärkeä palvelu myös siltä näkökannalta katsottuna, ei pelkästään kustannustehokkuuden tai resurssien ohjaamisen kannalta, seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu toteaa. 

Yhdeksän miljoonaa hoidon tarpeen arviointia vuosittain

Suomessa tehdään tällä hetkellä KPMG:n vuonna 2015 tekemän tutkimuksen* mukaan noin 9 miljoonaa hoidon tarpeen arviointia vuosittain. Mikäli näistä puolet tehtäisiin digitaalisesti, saavutettaisiin lähes 190 miljoonan euron vuosisäästöt. Tämä tarkoittaisi noin 34 euron vuosisäästöä asukasta kohden. 

Hirvosen mukaan kiinnostus digitaalista hoidon tarpeen arviointia kohtaan on suuri. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen lisäksi palvelu on käytössä perusturvaliikelaitos Saarikassa, Pirkkalan Vesilahdessa sekä viimeisimpänä Siilinjärvellä. Tänä vuonna palvelua ollaan ottamassa käyttöön myös uusilla paikkakunnilla, seuraavaksi muun muassa Vantaan Myyrmäessä ja Seinäjoella. 

- Digitaalisiin palveluihin on totuttu jo monella alalla, ja se on myös nostanut ihmisten odotuksia palveluja kohtaan. Terveydenhuollossa ollaan oltu muita sektoreja jäljessä. Nyt suunta on kääntymässä, ja kunnalliset terveystoimijat ovat astumassa digitalisaation eturintamaan, Petteri Hirvonen sanoo.

Lisätietoja:
Operatiivinen johtaja, LL Petteri Hirvonen, Klinik Finland Oy, puh. 0500 122 444
Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu, Keski-Suomen seututerveyskeskus, puh. 014 269 5900

*) KPMG 2015, ODA-hankkeen kustannushyötyanalyysi, loppuraportti https://www.slideshare.net/SitraHyvinvointi/loppuraportti-odahankkeen-kustannushytyanalyysi