Kaukolämpö vaihtuu maalämpöön Turun tuomiokirkon naapurissa

Åbo Akademin säätiö aloittaa Jokikorttelissa laajan energiaremontin, jossa tarvitaan myös arkeologien apua.

Piispankatu on osa kauneinta ja suojeltua Turkua. Marraskuun lopussa Piispankadun ja Aurajoen välissä sijaitseva Jokikortteli vaihtaa kaukolämmön maalämpöön.

LeaseGreen toteuttaa täydellisen energiajärjestelmän modernisoinnin Turun tuomiokirkon naapurissa sijaitseviin arvokiinteistöihin, jotka omistaa Åbo Akademin säätiö. Jokikorttelin energiaremonttiin kuuluu 1960-luvulla rakennetun Sibelius-museon lisäksi neljä 1800-luvulla rakennettua empiretyylistä kiinteistöä. Niistä Domvillan ja Åhuset on rakennettu vuonna 1831, Tryckerihuset 1834 ja Humanisticum 1896.

”Kun tässä Piispankadulla katsoo ympärilleen, valtaosa rakennuksista kuuluu Åbo Akademin säätiölle”, kertoo säätiön kiinteistöpäällikkö Mika Soinio.

”Olemme tehneet periaatepäätöksen, että ryhdymme säästämään energiaa. Tavoitteenamme on säästää noin 20 prosenttia kiinteistöjemme energiankulutuksesta seuraavan viiden vuoden aikana.”

Remontissa modernisoidaan kiinteistöjen ilmanvaihto, automaatio ja valaistus, minkä seurauksena kiinteistöjen energiankulutus vähenee huomattavasti. Sen jälkeen vaihdetaan kaukolämpö maalämpöön ja maaviileään.

Kiinteistöjen kerrosala on yhteensä 6 100 neliötä. Marraskuun lopusta lähtien ne lämpenevät kolmen 90-kilowattisen maalämpöpumpun avulla. Järjestelmän teho vastaa noin 30 omakotitaloissa käytettävää lämpöpumppua.

”Kustannussäästöt ovat meille tässä se tärkein asia. Itse ajattelen, että saamme viilennyksen tässä ikään kuin kaupan päällisiksi”, kertoo kiinteistöpäällikkö Soinio.

LeaseGreenin laskelmien mukaan investointien tuotto on 9–12 prosenttia ja elinkaarisäästöt kohoavat 1,8–2,5 miljoonaan euroon. Kiinteistöjen lämmityksen aiheuttama hiilijalanjälki pienenee 87 prosenttia.

Mielenkiintoinen verkosto

Åbo Akademin säätiö omistaa pääosin Turussa noin 150 000 neliötä kiinteistöjä, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 330 miljoonaa euroa. Kiinteistöistä osa on vuokrattu Åbo Akademille opetus- ja toimistokäyttöön, loput ovat asuin- tai toimistokiinteistöjä. Satavuotiaan säätiön pääasiallisena tavoitteena on tukea Åbo Akademin toimintaa sekä suomenruotsalaista kulttuuria.

Åbo Akademin säätiö haluaa toimia vastuullisesti ja olla esimerkkinä muille. Mika Soinio toivoisi näkevänsä vastaavanlaisia isoja energiatehokkuushankkeita nykyistä enemmän myös Turun seudulla.

”Yhteistyö LeaseGreenin kanssa on sujunut tosi hyvin. He ovat tarttuneet aktiivisesti tähän hankkeeseen, joka ei ole varmaan helpoimmasta päästä.”

LeaseGreenin Turun toiminnasta vastaava johtaja Simo Nurmi myöntää, että Jokikorttelin kohde on ollut teknisesti mielenkiintoinen.

”Lämmitysverkostot on täällä rakennettu niin, että jokaisessa kiinteistössä on oma verkosto ilmanvaihdolle ja oma pattereille. Käytännössä meillä on siis kymmenen eri kohdetta, joihin tarvitaan lämpöä.”

Viimeisen kuukauden ajan LeaseGreenin tiimi on tutustunut tarkasti nykyisen lämmitysjärjestelmän yksityiskohtiin ja suunnitellut toimenpiteet, joilla ne saadaan jatkossa toimimaan yhteen. Simo Nurmen mukaan kohde ei ole ollut kuitenkaan poikkeuksellisen vaikea.

”Toki se on vaatinut meiltä tekemistä ja huolellisuutta.”

Soittimet vaativat tietyn ilmankosteuden

Älykkään automaation ja läsnäoloantureiden ansiosta kiinteistöjen ilmanvaihtoa ja valaistusta pystytään ohjaamaan remontin jälkeen aiempaa tarkemmin. Erityisen tarpeellista se on Mika Soinion mukaan yliopistomaailmassa, jossa tutkijat ja professorit eivät istu työpisteellään kahdeksasta neljään.

”Sekin on tärkeää, että pystymme nyt seuraamaan tarkemmin kunkin kiinteistön energiankulutusta. Aikaisemmin niiden kaikkien tiedot ovat olleet yhdessä nipussa”, kiinteistöpäällikkö Soinio kertoo.

Remontissa Sibelius-museoon lisätään lämpötila- ja kosteusmittauksia, joiden avulla ilmavirtoja tarpeenmukaistetaan. Ilmanvaihdon tarkentunut ohjaus parantaa sisäilman olosuhteita.

Sibelius-museossa on noin 2 000 soittimen arvokas kokoelma.

”Soittimien säilymisen kannalta on tärkeää, että museon ilmankosteus on juuri tietynlainen.”

Myös kiinteistöjen sijainti arkeologisesti arvokkaalla alueella tuo hankkeeseen omat haasteensa.

”Pyrimme käyttämään keruuputkien sijoittelussa aiemmin kaivettuja vesi- ja viemärilinjoja. Meillä on arkeologi hälytysvalmiudessa siltä varalta, että kaivannoista löytyy jotain merkittävää”, Soinio sanoo.

”Tämä on LeaseGreenin ensimmäinen energiatehokkuushanke, jossa on mukana arkeologi ja kaksi puutarhuria”, johtaja Simo Nurmi sanoo.

Puutarhurien tehtävänä on varmistaa, että kaivuutöistä ei aiheudu haittaa Jokikorttelissa kasvaville vanhoille puille. Koko järjestelmä on suunniteltu niin, että maalämpökaivojen putkitukset eivät häiritse arvokkaiden puiden juuria.