Uusi tutkimus: Suomalaiset tyrmäävät ilmastoitsekkyyden

Suomalaiset eivät halua tarttua vapaamatkustajan rooliin kansainvälisessä ilmastotaistelussa. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia kansalaisista torjuu väitteen, jonka mukaan Suomen on turha vähentää päästöjä, koska suomalaisten osuus maailman väestöstä ja päästöistä on pieni. Halu ilmastovastuun kantamiseen yhdistää kansaa iästä, asuinpaikasta ja puoluekannasta riippumatta – merkittävimpänä poikkeuksena perussuomalaisten kannattajat. Heidänkin joukossaan 45 prosenttia on jokseenkin tai täysin eri mieltä edellä mainitusta väitteestä.

Suomalaisten suhdetta energiaan, ilmastoon ja omaan talouteen selvitettiin helmikuussa tuhannelle kuluttajalle suunnatussa haastattelututkimuksessa, jonka toteutti Taloustutkimus energiapalveluyhtiö LeaseGreenin toimeksiannosta.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan Energiatalous 2019-tutkimus heijastaa kuvan suomalaisista, jotka eivät ole ilmastokyynikoita:

“Suomen väkiluvun pienuus ja päästöjen vähäinen osuus maailman mitassa on usein nostettu argumentiksi sen puolesta, että turha meidän on päästöjämme vähentää. Tämä näkemys ei kuitenkaan saa suurelta yleisöltä tukea: peräti 70 prosenttia kansalaisista on siitä eri mieltä.”

Kyselytutkimus osoitti, että kansalaisten suosituin ilmastoteko on kasvisruoan painottaminen ruokavaliossa. Viisi kymmenestä suomalaisista aikoo syödä enemmän kasvisruokaa tulevien viiden vuoden aikana. Neljä kymmenestä haluaa parantaa oman talon energiatehokkuutta tai edistää asiaa taloyhtiössä, ja kolme kymmenestä aikoo käyttää aiempaa enemmän julkista liikennettä. Naiset ovat hieman innokkaampia ilmastotekoihin kuin miehet, mutta ero jää pieneksi. Nuoret ovat aktiivisempia kuin vanhemmat ikäluokat, mutta tämäkään ero ei ole merkittävä.

Taloudellisesti kannattavimpana ratkaisuna ilmastopäästöjen vähentämiseen kansalaiset pitävät kiinteistöjen energiatehokkuutta. 28 prosenttia kansalaisista nostaa lämpöpumppujen, hukkalämpöjen hyödyntämisen, aurinkosähkön ja älykkään automaation muodostaman kokonaisuuden kustannustehokkaimmaksi keinoksi. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin tuulivoimaloita (22 %) ja kolmanneksi nousi ydinvoima (16 %). Jonkin verran kannatusta saivat myös lentämisen päästöjen kompensointi, liikenteen biopolttoaineet, lihaton ruokavalio ja sähköautot.

”Energiatehokkuuden suosio on yllätys suhteessa siihen, kuinka vähän siitä puhutaan julkisuudessa”, Rahkonen arvioi.

”Kiinteistöjen energiankäytön tehostaminen ei ole niin kuumottava aihe kuin sähköautot, mutta energiaremonttien mahdollisuudet hahmotetaan siitä huolimatta hyvin. Tutkimuksemme viittaa myös siihen, että suomalaiset ovat tietoisia tuulivoiman nopeasti parantuneesta kustannustehokkuudesta. Sähköautojen sijoitusta heikentää todennäköisesti niin sanottu Tesla-efekti: sähköautoilua pidetään varakkaiden ihmisten kalliina harrastuksena.”

Asumisen kustannukset ovat kohonneet 2000-luvulla Suomessa selvästi nopeammin kuin yleinen hintataso. Kaukolämpö kallistui 137 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2018, kun kuluttajahinnat nousivat samalla aikavälillä 30 prosenttia.

Taloustutkimuksen kyselytutkimuksen mukaan lämmitys- ja sähkölaskun pienentäminen on tärkein motiivi oman talon tai taloyhtiön energiatehokkuuden parantamiseen. Toiseksi tärkeimmäksi motiiviksi nousee ilmastonmuutoksen hidastaminen. Suomalaiset ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei investointeja voi perustella pelkästään ilmastohyödyllä vaan energiaremonttien pitäisi säästää vähintään jonkin verran rahaa pitkällä aikavälillä. Vain 16 prosenttia kansalaisista on valmis investointiin, joka vie enemmän rahaa kuin tuottaa.

”Tulos osoittaa, että suomalaiset ovat valmiita toimintaan, kunhan heille tarjotaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja, jotka ovat myös taloudellisesti järkeviä”, sanoo Tomi Mäkipelto, tutkimuksen toimeksiantajan LeaseGreenin toimitusjohtaja.

”Valtion, kaupunkien ja ratkaisuja tarjoavien yritysten täytyy pitää huolta siitä, että teemme ilmastotyötä kannattavuuden ja tehokkuuden mukaisessa järjestyksessä. Tällainen ihmisten arkijärkeä puhutteleva politiikka varmistaa kansalaisten tuen äärimmäisen tärkeälle ilmastotyölle, jota tehdään nyt jokseenkin kaikissa maailman valtioissa. Voimme tehdä myös kipeitä ja vaikeita ratkaisuja, kunhan toteutamme ensin edulliset ja siedettävät toimet. Taloja lämmitetään edelleen, autoilla ajetaan ja lentokoneet lentävät. Tätä kaikkea me vain teemme tehokkaammin, järkevämmin ja puhtaammin.”