Vaarantaako uusi terveydenhuoltolaki toimivan ensihoidon jatkuvuuden maakunnissa?

Sosiaali- ja terveysministeriön tuore ensihoitoasetus astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Asetuksen mukaisesti sairaanhoitopiirit voivat edelleen kilpailuttaa ensihoidon palvelut, ja asetus velvoittaakin järjestäjät vertailemaan tuotannon vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja laatua.

Terveydenhuoltolain uudistus kuitenkin uhkaa hyvää asetusta ja toimivaa nykymallia rajaamalla yksityisten tuottajien roolin niin pieneksi, että toiminta tulisi käytännössä mahdottomaksi. Jos kiireellinen ensihoito määritellään viranomaistoiminnaksi, tarkoittaisi se yksityisten tuottajien poistumista alalta, etenkin pieniltä paikkakunnilta. Ensihoito on ensisijaisesti terveydenhuoltoa eikä viranomaistyötä ja se tulisi määritellä niin jatkossakin, jotta hyvä yhteistyö voi jatkua.

Sote-uudistuksen lakivalmistelu on ollut ennakoitua monimuotoisempi prosessi. Hallituksen esityksiä on tarkasteltu ja muuteltu useaan otteeseen, mikä on aiheuttanut epätietoisuutta maakuntapäättäjien keskuudessa. Myös ensihoitopalvelujen järjestämisvastuusta ja yksityisten ensihoitoyritysten mahdollisuudesta tuottaa ensihoidon palveluita on esiintynyt epäselvyyttä.

Maakunnat tuntevat oman alueensa erityispiirteet ja heidän tulisi saada arvioida täydentävän yksityisen palveluntuotannon tarpeen jatkossakin. Lain ei tulisi pakottaa heitä tuottamaan palvelut yksin. Viimeisen 70 vuoden ajan sadat ensihoitoyritykset ovat tarjonneet laadukasta ja kustannustehokasta sairaankuljetusta suomalaisille. Mielestämme tästä toimivasta mallista tulee pitää kiinni, sillä parhaimmillaan yksityiset palveluntuottajat täydentävät joustavasti julkisia toimijoita, kuten pelastuslaitoksia

Ensihoidon kilpailuttamatta jättäminen rikkoisi nykyistä hyvin toimivaa mallia ja uhkaisi satojen ensihoidon ammattilaisten työnkuvaa. Tämä olisi merkittävä riski potilasturvallisuudelle, varsinkin jos se tehdään samanaikaisesti suunnitteilla olevien erikoissairaanhoidon muutosten kanssa. Kun matkat erikoissairaanhoidon palveluihin kasvavat, ja väestö vanhenee, on ensihoidon saatavuus, ensihoitajien ammattitaito ja alueen tuntemus entistä tärkeämpää varmistaa.

Usealla yksityisellä toimijalla on monivuotinen kokemus toimialueestaan ja tarkkaan optimoitu yhteistyö julkisen sektorin kanssa. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan myös ensihoidon kustannukset ovat yksityisellä sektorilla 10 % julkista pienemmät.

PääkaupunkiseudullaMed Groupilla on Helsingissä 27 vakituista työntekijää neljässä yksikössä ja Vantaalla 14 vakituista työntekijää kahdessa yksikössä. Tämän lisäksi kunnissa toimii yhteensä noin 70 keikkatyöntekijää. Monivuotinen kokemus, suunnittelu ja ammattitaito mahdollistavat laadukkaan palvelun vuoden jokaisena päivänä alueesta riippumatta.

Toimiva vastuunjako ja ammattitaitoinen henkilökunta on tuonut tehokkuutta. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä toimiva työnjako, jossa pelastuslaitos hoitaa kiireellisiä ensihoidon tehtäviä ja kiireettömät, D-tason, ensihoidon tehtävät toteutetaan Med Groupin kaltaisten kumppaneiden kanssa. Med Groupin Helsingin toiminnoilla on 90%:n käyttöaste, mikä tarkoittaa, että ensihoitajien aika käytetään erittäin tehokkaasti potilaiden hoitoon. Laadukas ja tehokas toiminta on monivuotisen kehitystyön tulos.

Henkilöstö on ylpeä tekemästään työstä ja haluamme työskennellä alueen asukkaiden hyväksi jatkossakin. Haluamme kehittää sekä nykyisiä että uusia palveluita. Tämä kuitenkin edellyttää ennakoitavuutta sairaanhoitopiirien linjauksiin yksityisistä palveluntuottajista. Investointeja kalustoon ja henkilöstöön on vaikea tehdä, jos sairaanhoitopiirien suhtautuminen yksityisiin tuottajiin jää epäselväksi.

Antti Koivisto, ensihoitoesimies, Uusimaa, +358 44 741 2414Laura Riski, palvelujohtaja, ensihoito ja kotiin vietävät palvelut