Skip to main content

Kuvien käyttö viestinnän tukena

Blogikirjoitus   •   Joulu 03, 2013 15:25 EET

Viestintätoimisto Deski ja uutishuoneyhtiö Mynewsdesk arvioivat huhtikuussa Pohjoismaiden Top 50 -brändien uutishuoneet ( Lataa raportti ) tarkoin määriteltyjen kriteerien perusteella. Tutkimus osoitti, että vain kahdeksalta prosentilta yhtiöistä puuttui uutishuoneesta kunnollinen kuvamateriaali. Globaalilla tasolla vastaava luku oli jopa 51 prosenttia, joten voisimme kuvitella kuvien käytön jalkautuneen pysyvästi pohjoismaiseen PR-työhön. Käytäntö kertoo kuitenkin toisenlaisesta maailmasta. Kaikilla yhtiöillä ei ole riittäviä resursseja laadukkaan kuvamateriaalin käyttöön, ja useat viestinnän ammattilaiset painivat päivittäin tämän ongelman kanssa.

Mitkä ovat siis tyypillisimmät ongelmat laadukkaan ja relevantin kuvamateriaalin tuottamisessa ja miten ylittää nämä esteet? Olemme listanneet tähän muutamia ongelmia koskien kuvien käyttämistä viestinnässä sekä vinkkejä niiden taklaamiseksi.

Tuotteestani ei voida saada mielenkiintoisia kuvia

”Tylsän” tai muuten vaan abstraktin tuotteen edustaminen on itse asiassa yksi hyvä syy lisätä yhtiön viestintään innovatiivisia ja mielenkiintoa herättäviä kuvia. Esimerkkinä tästä voimme nimetä muun muassa juomayhtiö Innocent Smoothien, jonka sosiaalisen median kanavat ovat pullollaan kuvia kaikesta muusta kuin itse tuotteesta. Kuvat ja niiden teemat on valittu onnistuneesti välittämään brändin persoonallisuutta.

Kuvan valitsemisessa voi esimerkiksi auttaa se, että et mieti tekstiä kokonaisuutena vaan pyrit kuvittamaan luomasi tekstisisällön otsikon. Otsikot ovat jo lähtökohtaisesti luonteeltaan kuvaavia, ja jutun pääidean kuvittaminen on jo huomattavasti helpompaa kuin saada visualisoitua tekstisisältösi jokainen kulma.

Kuvaajan käyttäminen yksittäisessä projektissa on liian kallista

Kuvapankin ylläpitäminen voi pureskella budjettisi viimeisimmätkin rippeet - tai siltä se voi ainakin vaikuttaa. Tosiasiassa toimivan kuvapankin luominen on järkevä investointi ja sen ei tarvitse maksaa niin paljon kuin kuvitellaan. Tärkeää on edetä suunnitelmallisesti eikä ostaa kuvapankin päivityksiä projektikohtaisesti. Suosittelemmekin, että kirjoitat listan tulevan vuoden toimenpiteistä, kampanjoista ja esitteistä. Mitä meidän ihan oikeasti pitää kuvata? Nimeä teemat ja palkkaa kuvaaja yhden päivän ajaksi kuvaamaan koko vuosisuunnitelma läpi. Tämä on varmasti edullisempaa kuin palkata valokuvaaja aina projektikohtaisesti.

Edustan pientä yhtiötä tai järjestöä, kuvaajan palkkaaminen on budjettisyistä puhdas mahdottomuus

Älä aliarvioi oman älypuhelimesi kykyä tuottaa riittävän hyvää kuvamateriaalia julkaisujen tueksi. Lisäksi voit huoletta käyttää puhelimeen ladattavia lisätoimintoja, joilla saat helposti suodatettua eli filtteröityä kuviisi uuden tunnelman. Vaikka älypuhelimella otetut kuvat eivät ole painokelpoisia, niitä voidaan käyttää varsin hyvin sosiaalisen median kanavissa tai blogeissa, joissa julkaisujen luonne on muutenkin maanläheisempi.

Olen maailman huonoin valokuvaaja

Jos kaipaat opastusta tielläsi huippukuvaajaksi, voit tutustua esimerkiksi Adam Dachisin oppaaseen kuvaamisen perusasioista tai expertphotographyn aloittelijan oppaaseen. Suomeksi löytyy muutamia hyviä vinkkejä Ylen sivulta.

Kuvien jälkieditointiin tarkoitetut ohjelmat ovat liian kalliita ja vaativat ammattiosaamista

Kuvien jälkieditoinnillekin voi löytyä huokeampia ja helpompia vaihtoehtoja. Aina ei siis tarvitse opetella uutta ja investoida rutkasti rahaa. Jos et siis ole valmis ulkoistamaan, investoimaan tai kouluttautumaan niin kannattaa tutustua esimerkiksi Paint.NET:iin tai Gimpiin.

Jos innostus kasvaa, niin kannattaa investoida esimerkiksi Photoshopiin, joka on maailman käytetyin kuvanmuokkausohjelma. Photoshopin käyttöön löytyy paljon ohjeita netistä ja kirjoista. Myös kursseja järjestetään paljon.

Tekijänoikeuslainsäädäntö - mistä tiedän mitä kuvia voin käyttää?

Tekijänoikeudet ovat niin sanottu kestoteema kuvien käyttämisessä viestinnän tukena. Tilannetta hankaloittaa usein se, että kyse saattaa olla muiden kuvaamista otoksista. Tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset kannattaa kuitenkin aina selvittää. Nyrkkisääntönä kannattaa pitää sitä, ettei koskaan käytä kuvaa, ellei ole täysin varma kenelle sen tekijänoikeudet kuuluvat. Ulkopuolista kuvaajaa käyttäessä kannattaa aina sopia kirjallisesti käyttöoikeuksista ja varmistaa, että ne eivät ole liian tiukat.


Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti