Kyselytutkimus: Ravitsemustieto kiinnostaa ja hämmentää suomalaisia – oman kehon tuntemuksiin luotetaan yhtä paljon kuin lääkäreihin

Tuoreen tutkimuksen* mukaan suomalaiset saavat riittävästi tietoa ravitsemusasioista. Kuitenkin ainoastaan joka toinen suomalainen kokee helpoksi päättää kenen ravitsemusneuvoja noudattaa. Samalla yli kolmannes (36 %) kokee neuvojen noudattamisen vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi. Ravitsemusasioissa luotetaan ennen kaikkea ravitsemusalan ammattilaisiin, mutta moni kuuntelee muiden neuvojen sijaan ensisijaisesti omaa kehoaan. Tulokset ovat samansuuntaisia kaikissa Pohjoismaissa.

Ravitsemusasiat kiinnostavat suomalaisia: kolmasosa Nestlén tuoreeseen tutkimukseen vastanneista kertoo olevansa hyvin kiinnostunut ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta terveyteen. Vain 6 prosenttia ei ole missään määrin kiinnostunut aiheesta. Mitä vanhemmaksi vastaajat tulevat, sitä enemmän ravintoasiat kiinnostavat. Merkittävää eroa on myös sukupuolten välillä: naisista 40 prosenttia on hyvin kiinnostunut ravitsemuksesta, kun miesten kohdalla luku on 25 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset etsivät tietoa ravitsemuksesta pääasiassa perinteisestä mediasta kuten televisiosta, sanomalehdistä ja aikakausilehdistä. Nuoret 18–29 -vuotiaat aikuiset saavat kuitenkin ravitsemukseen liittyvää tietoa ensisijaisesti (37 %) digitaalisesta mediasta, kuten sosiaalisesta mediasta, blogeista ja internetistä. Ravitsemustietoa kulkee myös suusta suuhun; vastaajista 11 prosenttia kokee saavansa tietoa työkavereilta, ystäviltä tai perheenjäseniltä. Lääkäreiltä tai terveydenhoitohenkilökunnalta tietoa ravitsemuksesta kokee saavansa ainoastaan 8 prosenttia suomalaisista vastaajista. Vastaajista 14 prosenttia kokee, ettei saa lainkaan ravitsemusneuvontaa.

Tutkimukseen vastanneista 22 prosenttia luottaa ensisijaisesti lääkäreihin ja terveydenhoitohenkilökuntaan ravitsemukseen liittyvässä neuvonnassa. Lähes yhtä moni suomalainen (21 %) kuuntelee kuitenkin ensisijaisesti omaa kehoaan.

– Oman kehon ja sen tarpeiden kuunteleminen on tärkeää, mutta tulee muistaa, että keho ei kerro kaikkea. Esimerkiksi kolesteroliarvoja on mahdoton tietää ilman mittaamista, kertoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta puhuessaan Suomen Nestlén mediatilaisuudessa tiistaina Helsingissä. 

Tutkimuksen mukaan ravitsemusasioissa suomalaiset luottavat ensisijaisesti ravitsemusalan ammattilaisiin (37 %). Ketä suomalaiset pitävät ravitsemusalan ammattilaisina, onkin toinen kysymys. Schwab nostaakin esiin sen, että nykyisin monet muut kuin laillistetut ammattilaiset voivat esiintyä ravitsemuksen ammattilaisina ja neuvot ovat hyvinkin kirjavia ja niiden perusteet vaihtelevia. Ihmisten saattaa olla vaikea hahmottaa, mihin ja kenen neuvoihin luottaa.

Tämä näkyy myös Nestlén teettämässä tutkimuksessa: Ainoastaan puolet tutkimukseen vastanneista kokee helpoksi päättää, mitä ja kenen ravitsemusneuvoja noudattaa. Samalla yli kolmannes (36 %) suomalaisista kokee lopulta valittujen ravitsemusneuvojen ja ruokavalioiden noudattamisen vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi, mikä Schwabin mukaan voi johtua esimerkiksi puutteellisesta ja liian kategorisesta ohjauksesta, jossa yksilöllisyys on jäänyt liian vähälle huomiolle.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kuinka paljon suomalaiset kokevat saavansa tietoa iän mukaisesta ruokavaliosta. Suurin osa koki saavansa tarpeeksi tietoa, mutta tämä korostui vanhemmissa ikäryhmissä.

*Tutkimuksen Suomessa Nestlélle toteutti Kantar TNS (aiemmin TNS Gallup). Tutkimukseen vastasi 1000 vastaajaa 6.–16.10.2016. Otos edustaa suomalaista, yli 18 -vuotiasta väestöä. Sama tutkimus tehtiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Lisätiedot:
Suomen Nestlé viestintäpäällikkö Anu-Maaria Vaalama: 010 3951 483
Suomen Nestlé, laillistettu ravitsemusterapeutti Satu Hautanen: satu.hautanen@fi.nestle.com
Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto: ursula.schwab@uef.fi