Pohjoismainen hyvinvointivahti seuraa syrjäytyneitä kriisin yhteydessä

Islannin uuden hallituksen ensimmäinen teko helmikuussa 2009 oli hyvinvointivahdin perustaminen. Hyvinvointivahti seurasi, miten syksyn 2008 romahdus vaikutti sosiaalisesti ja taloudellisesti Islannin kansaan. Tutkimus osoittaa Islannin selvinneen kriisistä vahvistuneena – ilman haittoja syrjäytyneille ryhmille. Mottona oli, että ”ketään ei jätetä ulkopuolelle”. Malli on merkityksellinen koko Pohjoismaille. Näin kirjoittaa tieteellinen aikakauslehti Nordisk välfärdsforskning, jonka ensimmäinen numero ilmestyy tänään.

Nordisk välfärdsforskning on tieteellinen aikakauslehti, jota norjalainen Universitetsforlaget julkaisee Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen toimeksiannosta. Aikakauslehdestä julkaistaan kaksi teemanumeroa vuosittain. Artikkelit käsittelevät pohjoismaisia hyvinvointikysymyksiä ja sisältävät alkuperäisiä tutkimustekstejä ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja englanniksi. Julkaiseminen lehdessä on ansioksi, ja kaikki artikkelit tarkistetaan peer review -vertaisarvioinnilla eli toimituksen ulkopuolisten asiantuntevien tutkijoiden toimesta.

Pohjoismaiden viisi maata Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä kolme itsehallinnollista aluetta Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti muodostavat alueen, jolla asuu reilut 26,5 miljoonaa ihmistä. Koko yhteisen alueemme ominaispiirre on alueelle rakennetut kattavat hyvinvointiyhteiskunnat, mikä heijastuu uuteen tieteelliseen aikakauslehteen.

Ensimmäisen numeron teema on epätasa-arvo terveydessä. Yksi artikkeleista, ”All’s well in Iceland”, käsittelee Islannin tapaa kohdata ja käsitellä iso kriisi. Tuloksena syntyi malli, joka voi levitä kaikkiin Pohjoismaihin.

Hyvinvointimalli kestää kriisissä

Islannin kokemukset vuoden 2008 talouskriisistä osoittivat selvästi, että yhteiskunnan pitää ottaa käyttöön ja jäsentää tietoa siitä, miten kriisi koetteli yksittäisiä ihmisiä ja perheitä. Lisäksi kävi ilmi, että tarvitaan jonkinlainen ”varhaisen varoituksen” järjestelmä, jos jokin on menossa vikaan. Hyvinvointivahdista tuli alusta, johon kuului muun muassa vapaaehtoisjärjestöjä, tutkijoita, kuntia, viranomaisia ja työmarkkinatahoja. Hyvinvointivahdin tehtävä oli seurata sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia kehitettyjen sosiaalisten indikaattoreiden pohjalta. Indikaattorit olivat mittauspisteitä, joiden perusteella hyvinvointivahti pystyi arvioimaan toimenpiteitä. Lisäksi hyvinvointivahti teki uusia toimenpide-ehdotuksia poliitikoille ja päätöksentekijöille ja kävi jatkuvaa vuoropuhelua Islannin silloisen hallituksen ja parlamentin kanssa.

Geir Gunnlaugssonin ja Jonina Einarsdottirin artikkeli ”All’s well in Iceland” osoittaa, että pohjoismainen yhteiskuntamalli, hyvinvointimalli, on suojatekijä itsessään. Alijäämästä, leikkauksista ja kriisistä huolimatta Islanti pystyi ylläpitämään olennaisia hyvinvointitoimintoja terveyden- ja sosiaalihuollon alalla. Siten pystyttiin suojaamaan yhteiskunnan eniten syrjäytyneitä.

Työttömyyden kasvaessa Islannin strategia oli pidentää yksittäisten henkilöiden työttömyystukea samalla, kun työttömät saivat opiskella. Yleinen tavoite oli työttömien pitäminen aktiivisina, millä pyrittiin ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamia kielteisiä terveysvaikutuksia. Nykyisin työttömyys on samalla tasolla kuin ennen kriisiä ja Islannin kasvava matkailuala houkuttelee ulkomaista työvoimaa.

Tutkimuksen mukaan jo ennen kriisiä toimiva vankka hyvinvointijärjestelmä ja politiikka, jolla pyritään ehkäisemään kriisin aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, suojaavat väestöä talousromahduksen kielteisiltä seurauksilta. Artikkelissa tehdään vertailu Kreikkaan, maahan, joka vajosi syvään talouskriisiin ilman taustalla vaikuttavaa vahvaa hyvinvointijärjestelmää. Kreikassa väestö on syrjäytynyt enemmän kuin Islannissa eikä elpyminen ole ollut yhtä selvää.

Koko artikkeli on luettavissa Nordisk välfärdsforskning -aikakauslehdessä.