Rahapelaaminen Pohjoismaissa

Pohjoismaat ovat valinneet erilaiset toteutustavat pelipolitiikalleen. Tanskan pelimarkkinat siirtyivät lisenssipohjaiseen järjestelmään vuonna 2012, ja Ruotsissa pelimonopoli todennäköisesti korvataan lisenssijärjestelmällä vuonna 2019. Norjassa pelimonopoli on toistaiseksi vakaa, samoin kuin Suomessa, jossa kolme monopoliyritystä yhdistettiin yhdeksi suureksi toimijaksi vuoden alussa. Islannin järjestelmä on jotain näiden väliltä.

Islannin valtiolla ei ole valtiollista peliyhtiötä. Kaikki pelitoiminta on sen sijaan rajoitettu ei-valtiollisille instituutioille ja hyväntekeväisyysjärjestöille, joilla on lisenssi.

Myös muualla Euroopassa pelimonopolit alkavat olla harvinaisuus. Suomen ja Norjan (ja Ruotsin, mutta siellä tilanne muuttuu lähitulevaisuudessa) lisäksi vain Luxemburgilla on kaikkia rahapelejä koskeva monopoli.

Ruotsissa lisenssittömät peliyhtiöt ovat vallanneet yli 50 prosenttia pelimarkkinoista netissä, mikä on yksi syy siihen, miksi maassa ollaan todennäköisesti siirtymässä lisenssipohjaiseen järjestelmään. Norjassa osuus on paljon pienempi, mutta vaikka norjalaisten pelaajien määrä sääntelemättömillä markkinoilla ei kasva, he kuluttavat rahaa aiempaa enemmän.

Pohjoismaiden asukkaista 60–80 prosenttia sanoo pelanneensa jonkinlaista rahapeliä vähintään kerran viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Suomalaiset ovat jopa kansainvälisessä vertailussa innokasta pelikansaa. Vuonna 2015 heistä 80 prosenttia oli pelannut vähintään kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Lotto ja erilaiset arpajaiset ovat suosituimmat pelit Pohjoismaissa. Suomessa erityisen suosittuja ovat peliautomaatit, joita voi pelata esimerkiksi ruokakaupoissa ja huoltoasemilla.

Tanskassa pelimonopolin kumoaminen perusteltiin muun muassa sillä, että kuluttajia haluttiin suojella laittomalta pelimarkkinalta, joka oli syntynyt verkossa olevien pelien myötä. Muutoksen jälkeen tehdyt tilastot osoittavat, että peliongelmaisia on hieman enemmän, mutta kuluttajien peleihin käyttämä rahasumma on pysynyt ennallaan.

Pohjoismaissa peliriippuvuutta huomioidaan yhä enemmän. Ruotsissa muutetaan esimerkiksi sosiaalipalvelulakia vuoden vaihteessa niin, että kunnat työskentelevät jatkossa peliriippuvuuden kanssa samalla tavalla kuin alkoholi- ja huumeriippuvuuden kanssa.

Pohjoismaisista pelaajista 2–3 prosentilla on peliongelma; joko niin, että he ovat riskipelaajia tai että heillä on peliriippuvuus.

Lähteet: Islannin yliopisto, Spillemyndigheden, Det Nationale Forskningscenter for Velfærd, Lotteriinspektionen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Bergenin yliopisto.

Pohjoismainen hyvinvointikeskus järjesti kansainvälisen konferenssin rahapelaamisesta Helsingissä 6.–7. marraskuuta 2017:
1st Gambling Policy Conference: Global Prospects, Nordic Perspectives