Suosituksia nuorten tarvitsemasta tuesta

Pohjoismaissa on paljon mielenterveysongelmaisia nuoria, ja osa heistä on vaarassa syrjäytyä pitkäaikaisesti. Pohjoismainen hyvinvointikeskus on saanut päätökseen monivuotisen, huonosti voiviin nuoriin keskittyneen projektin. Tuloksena syntyi neljä konkreettista suositusta pohjoismaisille poliitikoille. Suosituksissa kerrotaan, mihin yhteiskunnan tulisi investoida, jotta nuorison hyvinvointi Pohjoismaissa paranisi.

Nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat muodostavat yhden suurimmista kansanterveydellisistä haasteista pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Pohjoismainen hyvinvointikeskus, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen laitos, keskittyi Nuoret Pohjolassa -projektissa (Unga in i Norden) mielenterveysongelmaisiin nuoriin.

Pohjoismaissa tarvitaan yleisiä nuorisopoliittisia investointeja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Projektissa painottui tarve panostaa erityisesti yksilöihin ja ryhmiin, jotka ovat vaarassa syrjäytyä pitkäaikaisesti tai saada mielenterveysongelmia. Pohjoismaissa ei ole koskaan ollut niin hyvin koulutettuja ja niin osaavia nuoria kuin tänä päivänä. Kuitenkin samaan aikaan yhä useampi nuori ilmoittaa kärsivänsä mielenterveysongelmista. Lisäksi on aivan liian paljon nuoria, jotka eri syistä ovat vaarassa joutua haavoittuvaan tilanteeseen.

- Työskenneltäessä tämän heterogeenisen ryhmän kanssa on tärkeää, että hyvinvointisektorilla on sekä joustavuutta että osaamista. Silloin pystytään nopeasti ratkaisemaan, kuka tarvitsee tukea ja millaista tukea, sanoo Lidija Kolouh-Söderlund, Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen vastaava projektipäällikkö.

- Jotkut nuoret tarvitsevat laajaa tukea ja pitkäaikaista seurantaa, kun taas joillekin riittää, että he saavat taustalleen oikeanlaisen verkoston tai jonkin muun lyhytaikaisen tuen, Kolouh-Söderlund lisää.

Pohjoismainen hyvinvointikeskus antaa nuoriin ja heidän tukitarpeisiinsa liittyen seuraavat neljä suositusta:

• Luodaan paremmat edellytykset sektoreiden väliselle yhteistyölle.
  Nykyisin jää paljon asioita käsittelemättä, kun yhteiskunta ja organisaatiot yrittävät tehdä yhteistyötä. Yksi ratkaisu on antaa viranomaisille yhteisiä tehtäviä.
• Luodaan edellytykset toiminnalle, joka tarjoaa varhaisia ja helposti tavoitettavia keinoja.
  Tuki on kohdistettava yksilön tarpeiden mukaan. Tarvitaan nuorisoystävällistä tukitoimintaa nuorille, jotka voivat huonosti, mutta jotka eivät ole riittävän sairaita saadakseen apua sairaanhoidosta.
• Vahvistetaan ja rakennetaan etulinjan toimintaa.Monilla toimijoilla, esimerkiksi kouluilla ja sosiaalipalveluilla, pitäisi olla etulinjan toimintaa. Etulinjatoiminnan tehtäviin kuuluu tunnistaa erilaisia ongelmia, tehdä yksinkertaisia selvityksiä ja antaa tukea lievissä ongelmatilanteissa.
• Investoidaan terveyttä edistäviin toimiin peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa.
  Koulun käyminen loppuun on vahvin yksittäinen suojatekijä kaikille nuorille. Siksi on varmistettava vaihtoehtoisia koulutusvaihtoehtoja kaikilla tasoilla. Lisäksi jokaisella peruskoululla ja toisen asteen oppilaitoksella on oltava avointa kouluterveydenhuoltoa, jonka määrää on myös lisättävä.

Nuoret Pohjolassa -projekti päättyy suureen konferenssiin, joka järjestetään Oslossa 20. tammikuuta. Konferenssissa esiteltävät projektitulokset on syksyn 2016 aikana käyty läpi muissa Pohjoismaissa järjestetyissä seminaareissa ja konferensseissa.

Julkaisu: Nuoret Pohjolassa – Psyykkinen terveys, työ, koulutus

Lisätietoja (ruotsiksi tai englanniksi): projektipäällikkö Lidija Kolouh-Söderlund, p. +46-76 000 2542, lidija.k-soderlund@nordicwelfare.org