Onko taloyhtiössäsi ollut viime vuosina vesivuotovahinkoja?

Vesivuotovahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyvät hankinnat etenevät hitaasti taloyhtiössä. Kun kyse on sellaisesta, mitä ei juuri tässä ja nyt välttämättä näytä tarvittavan, hankinta hautuu muiden kuten kiireisten vesivuotokorjausten alle. Vakuutusyhtiöt suosittelevat nykyisin vesivuotokaukalon kaveriksi vesivuotohälyttimiä, mutta vain harvoilla tämä järjestelmä on käytössä.

Ympäristöministeriön teettämässä tuoreessa selvityksessä kerrotaan asuinrakennusten korjaustarpeesta ja kosteusvaurioiden korjaustoiminnasta. Kosteusvaurioiden skaala on laaja. Kartoituksen mukaan lukumääräisesti eniten kosteusvaurioita aiheuttivat putkirikot ja laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. Toisena tulivat virheelliset rakenteet kuten puuttuva vedeneristys.

Selvitystä varten kerättiin tiedot 431 kosteusvauriosta, mukana oli kaikenikäisiä rakennuksia ja erilaisia rakenteita. Selvityksen mukaan noin puolessa tapauksista (47 %:ssa tapauksista ja 48 %:ssa niiden kustannuksista) kosteusvaurion aiheuttama vahinko olisi voitu estää tai minimoida.

Selvityksen mukaan toinen puoli vahingoista oli luonteeltaan sellaisia, ettei asukas itse olisi voinut niihin vaikuttaa. Näissä tapauksissa mainittiin rakenne- ja materiaalivauriot, mutta myös jääkaapin ja astianpesukoneen rikkoutumiset.

Korjausrakentaminen jyrää ennaltaehkäisyn
Finanssialan Keskusliiton mukaan korvattavia vesivuotovahinkoja oli vuonna 2015 yhteensä 35 082 kappaletta, euroissa 145 miljoonaa, noin 100 vesivahinkoa per päivä. Rakennuskannan korjausvelka on Suomessa noin 30 - 50 miljardia euroa. Vuotovahingot ovat merkittävä osa korjausvelasta. Kosteus- ja homevaurioiden terveydellisten talousvaikutusten suuruusluokka on noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa 450 miljoonan euron kustannukset, jotka koituvat suurimmaksi osaksi kuntien maksettavaksi.

Taloyhtiöt ja asukkaat talkoisiin
Jokainen asukas voi vaikuttaa omilla toimillaan. Muista tarkastaa säännöllisesti vettä käyttävien laitteiden liitokset, sulata jääkaappi riittävän usein, huolla laitteet tarvittaessa. Katsasta myös aika ajoin kotisi, onko merkkejä kosteusvaurioista. Tämä ei toki yksin riitä. Rakennuttajien ja korjaajien tulee toimia vastuullisesti. Taloyhtiöiden hallitusten jäsenten pitää olla perillä oman taloyhtiönsä asioista ja kiinteistön tilasta.

Vuotokaukalon kaveriksi vesivuotohälytin
Astianpesukoneen alle oikein asennettu ja oikean kokoinen vesivuotokaukalo antaa perussuojan, mutta se ei paljasta kaikkia vuotoja eikä estä vahinkoa, jos asukas on vaikkapa matkoilla. Vuotokaukalon kaveriksi kannattaa hankkia vesivuotohälytin, joka lähettää tiedon vesivuodosta tekstiviestillä haluttuun numeroon. Vesivuotohälytin ilmoittaa niin vuotavista liitoksista kuin rikkimenneen jääkaapin vesivuotovalumista.

PPO 868 on langaton vesivuotohälytysjärjestelmä
Suomen markkinoilla on useita eri hintaisia vesivuotoilmaisimia. Taloyhtiöön kannattaa hankkia yhteinen järjestelmä. PPO 868 -vesivuotohälytysjärjestelmämme toimii langattomasti ja hälytyksen voi ohjata tekstiviestillä vaikkapa huoltoyhtiöön.

Järjestelmämme voidaan toimittaa taloyhtiöihin valmiina palvelupakettina, jolloin vältytään kertaluonteiselta maksuerältä. Kuukausittainen maksuerä on pieni hinta vesiputkien ja vettä käyttävien laitteiden toimintavarmuudesta. Palovaroittimet voidaan liittää samaan järjestelmään.

PPO 868 -vesivuotohälytysjärjestelmämme on mukana Finanssialan Keskusliiton Vesivuotoilmaisimet -raportissa, johon on koottu FKL:n testausvaatimukset täyttävät ilmaisimet.

Hintaesimerkki
Taloyhtiössä 25 vesipistettä: á 16,-/kk/alv 0 % + kertaluontoinen perustamiskustannus 200,-.

Käytännön esimerkki
Pitkäaikaisen asiakkaamme Asunto Oy Peltoniemenkuja 4/ Hallituksen pj. Vesa Oinonen:
─ Järjestelmä on estänyt vakavan vahingon viidessä vuodessa kuusi kertaa. Asennusten yhteydessä löytyi jo kaksi alkavaa vesivuotoa. Järjestelmän hinta on pieni verrattuna saatuun säästöön.

Lisätietoa:
Kimmo Konttinen, tekninen asiantuntija, 09 566 0920 tai kimmo.konttinen@ppo-elektroniikka.fi

Lähteet:
Nippala E, Vainio T. Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035. Valtion tutkimuskeskus VTT Oy 2016.
Finanssialan Keskusliitto/ www.fkl.fi/vahinkotilastot

Kuvat:

1. Kuvituskuvat/kerrostalot
2. PPO 868 -vesivuotohälytysjärjestelmä
3. Vuoden 2016 Taloyhtiötapahtumassa PPO-Elektroniikan tj. Timo Ohtonen ja tekninen asiantuntija Kimmo Konttinen