Tutkimus: lähes puolet omakotitaloasujista pelkää vesivahinkoja, mutta varautuu niihin puutteellisesti

Suomalaisissa kodeissa tapahtuu 100 vesivahinkoa päivässä, ja vuotovahingoista aiheutuvia korvauksia maksetaan yhä enemmän. Viime vuonna summa oli noin 160 miljoonaa euroa (1). Maailman suurin hanavalmistaja GROHE toteutti suomalaisilla omakotitaloasujilla kyselyn, josta kävi ilmi, että suomalaisten varautuminen vesivahinkoihin on perinteistä ja puutteellista. Vakuutuksen lisäksi kannattaisi panostaa myös älykkääseen teknologiaan.

Yhteensä 2,7 miljoonaa suomalaista asuu omakotitaloissa (2). Lähes puolet suomalaisista omakotitaloasujista (46 %) on huolissaan siitä, että heidän kodissaan voisi tapahtua vesivahinko. Vain 16 % vastaajista koki, että vesivahingot eivät huolestuta heitä lainkaan.

– Tiputtavan hanan voi nähdä, mutta putkista aiheutuvia mikrovuotoja ei. Siksi niistä ollaan harvoin huolissaan. Mikrovuodoista aiheutuvat vesivahingot ovat kuitenkin kaikkein haitallisimpia, myös terveydelle vaarallisia, ja niistä tullaan usein tietoisiksi vasta, kun ongelma on edennyt liian pitkälle, GROHEn Suomen maajohtaja Tero Kemppainen kommentoi.

– Etenkin iäkkäämpien omakotitalojen kuntotutkimusten taso on yleisesti ottaen heikko. Käytännössä kuntotutkimus tarkoittaa monesti aistinvaraista havaintoa siitä, että johonkin ilmestyy vettä. Pitäisi olla aktiivinen ja kutsua paikalle ammattilainen, joka tarkistaisi talon säännöllisin väliajoin. Tästä syntyy vaivaa ja kustannuksia, minkä takia moni ei tätä tee, Kemppainen jatkaa.

Tapoja estää vesivahinko tunnetaan, konkreettisissa varautumiskeinoissa petrattavaa

Suomalaisista omakotitaloasujista suuri enemmistö (71 %) kokee, että he tietävät, millä kaikilla eri tavoilla kodeissa voi ehkäistä vesivahinkoja. Yhtä moni (70 %) kertoi varautuneensa vesivahinkojen ehkäisyyn ennakolta.

Kolme suosituinta, eniten käytössä olevaa keinoa kodin suojaamiseen vesivahingoilta ovat vesihanan sulkeminen (74 %), kotivakuutus (71 %) sekä vuotokaukalo (64 %).

– Voisiko olla, että suomalaisille on syntynyt harhakäsitys, jossa oletetaan, että vesivahingon sattuessa vakuutus kattaa ihan kaikki vahingosta syntyvät kustannukset. Vakuutusyhtiö korvaa kyllä varsinaisen vahingon, mutta korjaustyön teettäminen jää usein asiakkaalle, Kemppainen muistuttaa.

Vesivahinkoihin varaudutaan jonkin verran myös älykkään teknologian avulla. Esimerkiksi vesivuotovahteja löytyy noin joka viidennestä omakotitalosta (19 %). Kiinnostusta vuotovahteihin kuitenkin on, sillä moni (40 %) pitää niitä hyvänä keinona ehkäistä vesivahinkoja.

– Saatavilla alkaa olla monenlaisia vesivuotovahteja. Niistä kehittyneimmät ratkaisut ovat sovelluspohjaisia, jotka tunnistavat mikrovuodot sekä seuraavat ja dokumentoivat jatkuvasti talon olosuhteita, kuten kosteutta ja lämpötilaa. Kun tällaisen laitteen asentaa omakotitaloon ja siihen tulee uusia päivityksiä, laitteen äly ja sen keräämä tieto omakotitalosta paranee koko ajan. Tämä tuo turvaa, Kemppainen summaa.

GROHEn vesivahinkokyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely toteutettiin 21.–26.9.2018 välisenä aikana ja siihen vastasi yhteensä 504 suomalaista omakotitaloasujaa.

Lisätietoja tutkimuksesta:

GROHEn viestintä- ja markkinointipäällikkö Lotta Fagerlund, charlotta.fagerlund@grohe.com 040 843 3999.

Lähteet:

(1) Finanssiala
(2) Tilastokeskus