Uuden hankintalain sisäistäminen yhtä haastavaa kuin tunteista puhuminen?

Tasavallan presidentti vahvisti 29.12.2016 uudet julkisia hankintamenettelyjä koskevat lait. Lait tulivat voimaan 1.1.2017. Lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Uusi hankintalaki (1397/2016).

Uusia hankintalakeja sovelletaan hankintoihin, jotka on aloitettu 1.1.2017 jälkeen. Aloittaminen lasketaan yleensä hankinnan ilmoittamishetkestä.

No tuleeko tämä näkymään julkisten tarjouskilpailujen arjessa? Tuleeko julkisiin tarjouskilpailuprosesseihin muutoksia? No ainakin niissä kohdissa, joissa laki edellyttää toimimaan uudella ja/tai eri tavalla. Mutta entäs avoin vuoropuhelu ja hankintayksikön ja tarjoajan välinen kommunikointi ylipäätään? Onko tilanne nyt se klassinen esimerkki parisuhdeterapiasta - “Nyt kun sinä tiedät, millainen minä olen, niin varmaankin osaat käyttäytyä minua kohtaan oikein!?” Tai “Nyt kun kerroin kaikki tunteeni sinulle, vyöryävällä tahdilla, niin varmaankin teet kaiken sen mitä haluan?!” Tai vielä arkisempi tilanne, kun jossakin organisaatiossa otetaan käyttöön uusi järjestelmä, “joka vain yksinkertaisesti ratkaisee kaikki projektinhallintaongelmat sekä työhyvinvointiongelmat?!”

Kaikissa tarjouskilpailuissa, sekä julkisissa että yksityisissä, taustalla on mm. sopimusoikeus sekä kyky tulkita sopimusoikeutta.

Iso osa tarjouskilpailujen ongelmista johtuu nimenomaan siitä, että tulkitaan sopimusoikeutta eri tavalla ja jopa virheellisesti. B2B-tarjouskilpailut noudattavat kutakuinkin samoja menettelytapoja kuin julkiset tarjouskilpailut. Ainoana merkittävänä erona on tietenkin hankintalaki sekä se, että julkisissa tarjouskilpailuissa tarjoukset ovat lähtökohtaisesti aina lopullisia (”tarjousten sisältöä ei saa muokata ilman raskauttavia & perusteltuja syitä”).

Merkittävä tekijä tarjouskilpailujen onnistumisessa on sekä hankintayksikön, että tarjoajan kyky havaita toisen osapuolen tarpeet. Se, että tuote tulee myöhässä, mutta ehjänä perille, on sopimusoikeuden kannalta täysin eri tilanne kuin se, että tuote tulee perille ajoissa, mutta hajalla. Ensimmäisessä on kyse sopimusrikkomuksesta ja toisessa vahingonkorvauksesta.

Lainsäädäntö sallii ja jopa rohkaisee hyödyntämään paikallisuutta tai vaikkapa sosiaalisia vaikutuksia julkisissa tarjouskilpailuissa. Paikallisuudesta hyötyminen on kuitenkin täysin eri asia kuin paikallisuuden suosiminen.

Hankintalainsäädäntö (sekä aikaisemmat että nykyinen) on aina sallinut avoimen vuoropuhelun. Eli jotta eteläpohjalaisetkin ymmärtävät, niin “tunteista puhuminen on aina ollut sallittua parisuhteessa olevilla hankintayksiköillä ja tarjoajilla!!!”.

Olen aikaisemmissa blogeissani kirjoittanut avoimen vuoropuhelun tärkeydestä ja tarpeellisuudesta. Tätä voi toteuttaa esimerkiksi HILMAssa tai hankintayksiköiden kotisivuilla julkaistavien ennakkoilmoituksien avulla. Seinäjoen kaupunkiseudun kunnissa onkin otettu käyttöön erilaisia hankintafoorumeita ja vastaavia tiedotustilaisuuksia, joissa aukaistaan kuntien tulevia hankintatarpeita. Tiedotustilaisuudet eivät sido hankintayksikköä tai mahdollisia potentiaalisia tarjoajia mihinkään, mutta kehittävät vuoropuhelua.

Turussa on ollut jo jonkin aikaa käytössä Kilpailutuskalenteri, jossa tiedotetaan Turun kaupungin tulevista kilpailutuksista sekä tarjouspyyntöjen arvioiduista julkaisemisajankohdista. Vastaavanlaisia tiedotuskanavia on monilla suomalaisilla hankintayksiköillä.

Hankintayksiköille mietintään - vaikka tekisitte omasta mielestänne maailman parhaimman tarjouspyynnön, se ei välttämättä takaa maailman parhaiten onnistunutta tarjouskilpailua.

Tarjoajille mietintään - vaikka tekisitte omasta mielestänne maailman parhaimman tarjouksen, se ei välttämättä takaa tarjouskilpailun voittamista.

Mutta - jos hankintayksikön järjestämistä tiedotustilaisuuksista tulee perinne ja sinne osallistuu mahdollisimman paljon potentiaalisia tarjoajia, on koko tarjouskilpailun onnistuminen huomattavasti paremmissa kantimissa.

Eli, vaikka kertoisit kaikki tunteesi toiselle, tämä ei välttämättä rakastu sinuun silmittömästi, mutta yhteiselolle on varmasti suuremmat mahdollisuudet tai ainakin on suurempi mahdollisuus selvittää, onko mitään yhteiselon mahdollisuutta edes olemassa.

Antti Savola, asiantuntija, julkiset hankinnat, puh. 041 462 6892, antti.savola(at)intoseinajoki.fi

Antti Savola toimii julkisten hankintojen asiantuntijana ja kiertää keskustelemassa niin yrittäjien kuin viranhaltijoidenkin kanssa, miten julkisia hankintoja voitaisiin kehittää Seinäjoen kaupunkiseudulla. Uskoo, että kaikesta voidaan keskustella, jos vain osataan kuunnella.