Uutinen -

Säästöpankin kysely: turvallisuuteen tyytyväisimpiä ovat savolaiset, tyytymättömimpiä pääkaupunkiseutulaiset

Säästöpankki kysyi maaliskuussa 2016 suomalaisilta, mitkä asiat edistäisivät parhaiten heidän kotipaikkakuntiensa asukkaiden hyvinvointia ja ketkä tarvitsisivat eniten tukea. Vastauksia tuli yhteensä vajaat 2 200. Mielipiteissä löytyi paikoin merkittäviäkin alueellisia eroja.

Tärkeimmäksi oman alueen hyvinvoinnin edistämisessä nousi vastaajien keskuudessa työllisyys. Uudet työpaikat olivat prioriteettilistalla korkealla joka puolella maata. Tarkemmassa tarkastelussa huomaa kuitenkin selkeät ääripäät. Uusien pysyvien työpaikkojen luonti nähtiin esimerkiksi Keski-Suomessa 84 prosentin mielestä kolmen tärkeimmän asian joukkoon, mutta pääkaupunkiseudulla näin näki harvempi eli selvästi alle puolet (46 %). 

Useampi kuin joka toinen (53 %) näki pienyritysten toimintaedellytysten kaipaavan kohennusta Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Koko Suomen keskiarvo jäi alle 46 prosenttiin.*

Tuloverotusta haluttiin pienemmäksi eritoten Pohjois-Suomessa (30 %). Vähiten kriittiseksi se nähtiin Etelä- ja Pohjois-Savossa (15 %).*

Nuorten aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy nähtiin keskeiseksi tekijäksi Etelä- ja Pohjois-Karjalassa (63 %). Pääkaupunkiseudulla kolmen tärkeimmän asian joukkoon sen asetti selvästi pienempi joukko (36 %). Lapsiperheiden tukeminen taas sai eniten tukea Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten pääkaupunkiseudulla. *

Yhteishengen ja jakamistalouden kehittäminen sai eniten tukea Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Varsinais-Suomessa (yli 27 %) ja selvästi vähiten Etelä- ja Pohjois-Karjalassa (10 %).*

Kohtuuhintaisempia omistusasuntoja haluttiin varsinkin pääkaupunkiseudulla (33 %) ja Uudellamaalla (23 %). Vähiten niiden perään haikailtiin Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa (5 %). Samoin vuokra-asumisen tarjontaa haluttiin parantaa nimenomaan pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, vähiten Lapissa. *

Miltä omalla alueella elämä näyttää?
Kun pohdittiin oman paikkakunnan tilannetta ja hyvinvointia ylipäätään, niin yleisarvosanoista korkeimmat tulivat pääkaupunkiseudulta ja matalimmat Hämeestä ja Kymenlaaksosta.

- Ilmapiiri ja yhteishenki nähtiin erityisen hyväksi Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Hämeessä ja Kymenlaaksossa nähtiin vastaavasti siinä eniten kehitettävää.

- Työllisyyteen ja taloustilanteeseen tyytyväisimpiä oltiin pääkaupunkiseudulla. Keski-Suomessa tilanne nähtiin tältä osin heikoimpana.

- Turvallisuuteensa tyytyväisimpiä olivat savolaiset (Etelä- ja Pohjois-Savo). Hännänhuippuna turvallisuudentunteessa olivat pääkaupunkiseutulaiset, hämäläiset ja kymenlaaksolaiset.

- Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiinsa tyytyväisimpiä olivat pääkaupunkiseutulaiset. Varsinaissuomalaiset näkivät niissä eniten kehitettävää.

- Nuorten opiskelupaikkojen ja työllistymisen osalta parhaimmat arvosanat antoivat pääkaupunkiseutulaiset. Kriittisimmät arviot tulivat vastaavasti hämäläisiltä ja kymenlaaksolaisilta.

- Sairaanhoitoon tyytyväisimpiä olivat pääkaupunkilaiset, keskisuomalaiset sekä pohjoissuomalaiset. Kriittisimmät arviot tulivat Etelä- ja Pohjois-Karjalasta.

- Suvaitsevaisuus ja auttamisen halu nähtiin olevan erityisen korkealla tasolla Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa sekä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

- Lähipalveluihin tyytyväisiä olivat pääkaupunkiseutulaiset ja pohjoissuomalaiset vastaajat.

- Vanhusten hoiva- ja hyvinvointipalveluihin tyytyväisimpiä olivat pohjoissuomalaiset.

Muut vastaajaryhmät
Muista ryhmistä opiskelijat olivat painokkaammin sitä mieltä, että nuorten aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy auttaa. He olivat muita enemmän huolissaan myös yksinäisistä vanhuksista.

Nuoret vastaajat (alle 31-vuotiaat) olivat keskiarvovastaajia tyytyväisempiä oman alueensa tilanteeseen. Kysymykseen, keitä nuoria pitäisi auttaa, heidän auttamiskohteensa eivät juuri eronneet muista vastaajaryhmistä.

Yli 60-vuotiaiden vastaajien mielestä parhaiten hyvinvointia heidän omilla paikkakunnillaan edistettäisiin nimenomaan uusia työpaikkoja luomalla, mutta myös vanhusten aktivointi ja palveluiden kehittäminen sai heiltä muita vastaajia enemmän kannatusta. Parannettavaa he näkivät kotipaikkakunnillaan muun muassa lapsiperheiden hyvinvoinnin ja vanhusten hyvinvointipalveluiden tason suhteen.

* Vastaajat saivat valita kymmenestä vaihtoehdosta kolme, jotka olivat eniten avun tarpeessa.

Linkit

Aiheet

  • Talous, rahoitus

Kategoriat

  • vastuullisuus
  • parempi suomi

Yhteyshenkilöt

Reetta Tuomala

Lehdistön yhteyshenkilö vt. markkinointi- ja viestintäjohtaja +358 40 571 8788

Jukka Rantanen

Lehdistön yhteyshenkilö Toimitusjohtaja Sp-Koti Oy 050 341 1391

Liittyvä sisältö